Kuopasta ylös


Talouspolitiikka

Puhetta on piisannut elvytyksestä. Suomenkielen termi ei ole ihan onnistunut. Kansainvälinen elvytystä tarkoittava termi on stimuloida. Laitetaan vauhtia johonkin, joka jo on liikkeessä. Elvytyksestä tulee mieleen lähes kuolleen henkiin herättäminen.

Taloutta pitäisi stimuloida eikä elvyttää. Jos tilanne kääntyy vielä pahemmaksi, saattaa edessä olla elvytystoimien tarve. Käytetään tässä nyt kuitenkin hieman huonoa suomennosta stimuloinnista, koska se on vakiintunut kielenkäyttöön.

Oppikirjamääritelmän mukaan elvytetään, kun julkinen talous on alijäämäinen.

Oppikirjamääritelmän mukaan elvytetään, kun julkinen talous on alijäämäinen. Tuoreen valtiovarainministerin talousarvioesityksen mukaan elvytyksen määrä on euroissa 6,6 miljardia euroa ensi vuonna. Lisäksi kunnat ovat n. 2 miljardia alijäämäisiä. Suhteutettuna BKT:hen elvytystä on ihan kohtuullisesti: yli 4 %.

Ilmeisesti poliitikot, jotka vaativat lisää elvytystä, tarkoittavat, että keväällä tehtyyn kehysriiheen verrattuna pitää lisätä elvytystä. Kehysriihen lukujen mukaan ensi vuonna valtion kassa olisi 4,9 miljardia alijäämäinen, valtiovarainministeriön tuoreiden budjettilukujen mukaan alijäämä on 1,7 miljardia suurempi. Elvytystä on puolessa vuodessa lisätty lähes kahdella miljardilla eurolla. Alijäämän kasvu johtuu pääosin alentuneista verotuottoarvioista. Valtiovarainministeriö ei esitä lisää menoja, joilla taloutta vauhditettaisiin kasvuun.

Olkaamme täsmällisiä: elvytyspuheet on ymmärrettävä vaatimuksiksi lisätä valtion menoja kehysriihessä sovitusta. Näille vaatimuksille on paljon perusteita: työttömyys lisääntyy ja yrityksiä kaatuu kiihtyvällä tahdilla.

Ministerit ovat puhuneet parin sadan miljoonan elvytyksestä

Hallituksen avainministerit ovat puhuneet parin sadan miljoonan elvytyksestä. Samassa yhteydessä on korostettu, ettei kehysbudjettia ylitetä. Tarkoitus on siis budjetin sisäisillä siirroilla elvyttää. Parin sadan miljoonan siirtäminen yhdestä kohteesta toiseen on menojen uudelleen kohdentamista, ei elvytystä. Valtiovarainministerin puheiden perusteella tavoitteena on saada maksimaalinen työllisyysvaikutus. Tavoite on kannatettava, mutta mistään merkittävästä uudesta elvyttämisestä on aivan turha puhua.

Keväällä tehtiin yksi merkittävä elvytyspäätös: hallitus alensi lähes miljardilla eurolla yritysveroja.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on keväällä tehdyn kehysbudjetin mukainen. Talouspolitiikassa ei ole millään lailla reagoitu kesän aikana heikentyneeseen suhdannetilanteeseen. Keväällä tehtiin yksi merkittävä elvytyspäätös: hallitus alensi lähes miljardilla eurolla yritysveroja. Toistaiseksi näyttää siltä, että ne, jotka sanoivat, että narulla ei voi työntää, olivat oikeassa. Yt-jenkassa tempo vain kiihtyy.

Kaikki paukut työllisyyden ylläpitämiseksi

Keynesiläisen talousopin isä lordi Keynes sanoi: kun taantumassa huolehditaan työllisyydestä niin, valtiontalous kyllä huolehtii itse itsestään. Tärkeätä olisi nyt käyttää kaikki mahdolliset paukut työllisyyden ylläpitämiseksi. Se tarkoittaa elvyttäviä työllisyystoimia. Kuukauden lopulla pidettävässä budjettiriihessä tulisi käyttää kaikki poliittinen luovuus työllisyyden edistämiseksi. Tarvitaan sekä menokohteiden uudelleen painotuksia että lisää rahaa.

Hieman erikoista on, että työllisyysmäärärahat vähenevät ensi vuonna, vaikka työttömyyden ennustetaan pahenevan. Rakentamiseen liittyy merkittävä työllisyysvaikutus. Valtion menojen uudelleenkohdennuksessa olisi järkevää suosia rakentamista.

Elvytyskeskustelun yhteydessä on nostettu voimakkaasti esille rakennemuutosvaatimuksia. Tällöin tarkoitetaan lähinnä työuran pidentämiseen tähtääviä toimia ja julkisen hallinnon remontteja.

Tekemistä on tällä tontilla paljon, mutta niiden mahdolliset positiiviset vaikutukset ovat vuosien päässä. On vaikea ymmärtää miksi esimerkiksi työvoiman tarjontaa pitäisi voimakkaasti lisätä, kun kilometritehtaalle osoitetaan kiihtyvällä tahdilla väkeä. Rakennemuutoksilla varaudutaan aikaan, jolloin talous taas kasvaa, elvytyksellä yritetään rypistellä kuopasta ylös. Nyt on keskityttävä jälkimmäiseen.

Ralf Sund, pääekonomisti, STTK

***

STTK: Kasvu ja työllisyys kestävyysvajeen sijaan talouspolitiikan ohjenuoraksi