STTK:n puheenjohtaja: Eläkeuudistuksen rinnalle laaja sosiaaliturva- ja työelämäremontti


Sosiaaliturvauudistus

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esittää, että tulevan eläkeuudistuksen rinnalle tarvitaan laaja suomalaista sosiaali- ja työelämää uudistava paketti.

– Eläkeuudistuksen pohjaksi on otettava huolellinen nykyjärjestelmän arviointi. On myös vietävä eteenpäin sosiaaliturvajärjestelmään ja työelämään tarvittavia uudistuksia. Jos ei kyetä katsomaan kokonaisuutta ja työllisyysnäkymät edelleen heikkenevät, vaara on, että Suomeen synnytetään uusi, köyhien ikääntyneiden yhteiskuntaluokka, Mäenpää sanoo.

Eläkejärjestelmän arviointi sisältää Mäenpään mukaan ainakin elinaikakertoimen ja superkarttuman vaikutukset, lakisääteisen ja lisäeläketurvan välisen suhteen sekä eläkemaksun. – Nuorille annettu eläkelupaus edellyttää, että eläkemaksun tasosta ei tingitä. Huonot työllisyysuutiset vievät helposti keskusteluun, jonka mukaan ostovoimaa voitaisiin rakentaa nipistämällä eläkemaksusta. Tämä olisi lyhytnäköistä politiikkaa ja söisi nuorten eläketurvaa. Pidemmän päälle se nakertaisi koko eläkejärjestelmämme pohjaa.

Tällä hetkellä merkittävimmät ongelmat työelämässä ovat toistensa ääripäitä: toisaalla on työttömyyttä ja toisaalla aivan liikaa työtä sekä sen aiheuttamia kielteisiä ilmiöitä. – Suurimmat syyt työurien varhaiseen päättymiseen ovat työttömyys ja työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyden torjuminen edellyttää parempaa työterveyshuoltoa, työhyvinvointia parantavia toimia työpaikoilla ja työn joustavampaa organisointia. Työpaikoille on luotava senioriteettia tukeva toimintatapa. Työajat on saatava joustavammiksi, jotta ne tukevat työpaikan tarpeita sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, Mäenpää listaa.

Eläkeiän nostamisen perusteet ristiriitaisia

Tänään STTK:n kevätedustajistossa puhunut Mäenpää näkee selkeän ristiriidan suomalaisen elinkeinoelämän vaatimusten ja tosielämän välillä. – Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritysjohtajat pitävät nykyistä 63 vuotta hyvänä vanhuuseläkkeen alaikärajana. Samaan aikaan EK on vaatinut eläkeiän nostoa ainakin kahdella vuodella. Koska työnantajien halu irtisanoa ikääntyneitä ja haluttomuus palkata heitä on lähtökohta, eläkeiän nostamiselle ei ole nykymallein perusteita.

Mäenpää sanoo ymmärtävänsä poliittisen paineen eläkeiän nostamiselle. – Eläkeiän nostaminen on pelastanut EU:n kriisimaita, mutta Suomessa eläkepolitiikka ei saa olla suhdannepolitiikkaa vaan järjestelmää on kehitettävä pitkäjänteisesti. Se on mahdollista siksikin, että Suomen eläkejärjestelmä ei ole kriisissä ja eläkkeet on turvattu.

Palkankorotukset kaikille

Syksyn työmarkkinakierrokseen on alettu STTK-laisissa liitoissa valmistautua sen jälkeen kun yritys keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi aiemmin keväällä ei käynnistynyt. – STTK kantaa huolta kaikkien palkansaajaryhmien ostovoimasta ja siksi tavoitteena on yleiskorotus kierroksen muodosta ja alasta riippumatta. Laatutavoitteissa korostuvat muun muassa työsuhdeturvan parantaminen ja palkkatasa-arvon edistäminen.

Mäenpää ei halua arvioida työmarkkinakierroksen haastavuutta. Hän muistuttaa Tilastokeskuksen tutkimuksesta, joka osoittaa, että Suomessa on ennätysvähän työtaisteluja sitten vuoden 2004. – Suomalainen työrauha on hyvä ja puheet työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä ja niiden kalleudesta puhdasta työantajapropagandaa. Tarvetta työrauhajärjestelmää uudistavalle työryhmälle ei näyttäisi olevan, Mikko Mäenpää toteaa.