Toimiva rahoitusjärjestelmä on kaikkien etu


Talous

Finanssikriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden virheistä. Nyt näyttää siltä, että kriisi on osoittautumassa ehkä maailmanhistorian suurimmaksi rahoituskriisiksi. Tämä antaa perusteen vaatia ja kehittää maailmassa ja Euroopan unionissa toimivaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä.

Globaalin kilpailun lisääntyessä kansainväliset suuret yritykset ja markkinat toimivat yhteiskunnallisen demokraattisen päätöksenteon edellä. Yritykset päättävät tässä ja nyt, demokratiassa keskustellaan.

Rahoitusjärjestelmän virheet maksatetaan valtioilla ja kansalaisilla

Kansainvälinen bisnes tarvitsee yhtä kaikki pelisääntöjä. Markkinat saavat muokata maailmaa vapaasti, mutta vapaa kapitalismi ei tuo mukanaan oikeudenmukaisuutta. Tämä on kansainväliselle yhteisölle suuri poliittinen ongelma, jota se ei tähän mennessä ole onnistunut ratkaisemaan.

Kansalaisten moraalin ei tarvitse ymmärtää suomalaisten yritysten toimintaa veroparatiiseissa eikä rahaa saa kantaa veroparatiisien tueksi.

Poliittisen päättäjän oikeus puuttua rahoitusjärjestelmään on selkeä: rahoitusjärjestelmän virheet maksatetaan valtioilla ja kansalaisilla. Poliitikoilla on suoranainen velvollisuus ja myös oikeus rakentaa pelisääntöjä.

Keskustelu markkinoiden pelisäännöistä on vaikeaa: aina löytyy kansallisen kilpailukyvyn tai vaikkapa valvonnan vaikean organisoinnin kannalta selitys, joka muka antaa perusteen tai oikeutuksen luopua pelisäännöistä.

Maailman rahoituksen on välttämätöntä saada läpinäkyviä pelisääntöjä, vaikka se olisi kuinka vaikeaa tahansa. Kansalaisten moraalin ei tarvitse ymmärtää suomalaisten yritysten toimintaa veroparatiiseissa eikä rahaa saa kantaa veroparatiisien tueksi.

Pankeilla on vahva rooli kestävien taloudellisten ratkaisujen aikaansaamisessa

Suomessa pankkijärjestelmä on hyvässä kunnossa. Pitää kuitenkin muistaa historia: 1990-luvulla Suomen pankkijärjestelmä oli hirvittävässä kriisissä. Ihmiskunnan muisti on valitettavan lyhyt.

Pankeilla on vahva rooli kestävien taloudellisten ratkaisujen aikaansaamisessa. Yritykset tarvitsevat toimivaa rahoitusjärjestelmää. Pankin tehtävä on kyetä arvioimaan, ovatko yrittäjän suunnitelmat realistisella pohjalla. Kasvava ja kiihtyvä markkina kuumentaa kasvun tarpeen ja vie velkaantumista kohti. Liiallinen riskinotto ja velkaantuneisuus eivät palvele ketään, ja riittävät pääomat ovat turvalliselle toiminnalle välttämättömiä.

Asuntovelallisen saamalla lainalla toteutetaan haaveita, mutta pohja ei saa olla höttöinen. Pankin ja asuntovelallisen suhde on tässäkin suhteessa erityisen herkkä. Järkevälle lainakatolle on perusteet.

Koko maailman tasolla on siirrytty vauhdilla kansallisista rahoitusmarkkinoista globaaleihin. Tämä on myös peruste Euroopan unionin tasoiseen pankkivalvontaan.

Pankkiunionin tavoitteena on vähentää kustannuksia, joita pankkisektorin toiminnasta yhteiskunnalle aiheutuu. Pankkiunioni liittyy valtioiden ja pankkien suhteeseen: valtion velka heijastuu pankkeihin ja ongelmat kaatuvat pankkien syliin. Pankkiunionissa Suomen kannalta haaste on se, että meille olisi välttämätöntä, että myös muut pohjoismaat ovat mukana pankkiunionissa.

Talouspolitiikan koordinaatio ja rahoituslaitosten valvonta ovat askelia kohti syvempää integraatiota. Seuraavaksi on aika arvioida verotuksen ja finanssipolitiikan harmonisointia. Ennen tätä pitää kuitenkin avata laajemmin keskustelun unionin poliittisesta agendasta.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.5.2013