Jyty: Koulutus tärkeä avain työurien pidentämiseen


Suomeen on saatava työnantajan vastuuta työntekijöiden osaamisesta korostava ja työpaikan yhteistoimintaa edistävä sopimusratkaisu raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta mahdollisimman pikaisesti.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki huomauttaa, että kolmen päivän koulutusjaksosta on nyt neuvoteltu jo kutakuinkin vuoden ajan, mutta neuvottelut junnaavat edelleen paikallaan. Viimeksi viime viikon torstaina Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus tyrmäsi palkansaajapuolen sopimusesityksen.  Pihlajamäen mukaan koulutus on aivan keskeisessä roolissa, kun mietitään erityisesti työnantajan vaatimia keinoja työurien pidentämiseen. Työt muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla, työntekijät vaihtuvat ja eläköitymisen myötä kokeneita työntekijöitä on entistä vähemmän.

– Erityisesti näiden vaateiden vuoksi ihmettelen työnantajatahojen vastustavaa asennetta kolmen päivän koulutusjaksoon.

Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus, miten se sitten toteutuukaan, tulee merkitsemään Pihlajamäen mukaan muutoksia työtehtävissä, ja koulutus on tällöin aivan keskeisessä asemassa. Pihlajamäen mukaan on myös hyvä muistaa, että viime vuonna saavutettu ns. työurasopimus sisältää mm. linjauksia eläkkeisiin, nuorten työllistämiseen, työterveyshuollon kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

– Korostan, että sopimuksella kolmen päivän koulutusjaksosta luodaan perusteita paitsi työurien pidentämiselle ja suomalaisen työelämän laadun parantamiselle niin ennen kaikkea ammatillisen osaamisen kehittämiselle. Koulutusta pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa niin tärkeänä asiana, että siihen tulisi panostaa suhdanteista riippumatta.

Pihlajamäki painottaa, että raamisopimuksen ja sen yhteydessä sovitun kolmen päivän koulutusjakson tavoitteena oli tuoda maailmantalouden epävakaana aikana ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoille sekä ennen kaikkea työrauhaa.

– Työmarkkinoilla luottamus rakentuu vastavuoroisuuden periaatteesta, ja sovituista asioista tulee pitää kiinni.

Jytyn tekemän jäsentutkimuksen mukaan Jytyn jäsenistöstä työnantajan lähettämänä tai kustantamana oli osallistunut ammatilliseen koulutukseen 49 % vastaajista.

– Jyty pitää tärkeänä, että työpaikoilla tehtäisiin säännöllisesti henkilöstön koulutusta kehitettäessä osaamisselvitys, joka kohdistuisi kaikkiin henkilöstöryhmiin ja työntekijöihin niin, että se kohtelisi kaikkia tasapuolisesti. Myös osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä. Kehittämisen kohdentaminen myös niille työntekijöille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle, on työelämän tasa-arvoa edistävä tekijä, Pihlajamäki korostaa.

Jytyn puheenjohtaja tähdentää, että työpaikkojen henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tulisi kuulua vuosittainen koulutuksen seurantamenettely, jolla koordinoitaisiin tavoitteiden toteutumista. Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeudesta ja toteutuneista kehittämistoimista ja koulutukseen osallistumisista olisi myös sovittava.