Pitää jaksaa tänäkin vuonna – Ay-liikeen rooli globalisaatiossa


Ammattiliitto

Istun kansainvälisessä kokouksessa. Eivätkö nämä tarinat tästä ikinä parane? Missä luuraa globalisaation siunaus? Maailmassa on noin 200 miljoonaa työtöntä. Työllisistä kaksi viidennestä tienaa vähemmän kuin kaksi dollaria päivässä. Kahdeksan kymmenestä ei ole sosiaaliturvan piirissä. Tulo- ja hyvinvointierot ovat saavuttaneet sietämättömän rajan. Alle yhdellä prosentilla ihmisistä on sama tulo-osuus kuin yli puolella maapallon väestöstä.

Ei tarvitse mennä muille mantereille kuullakseen kauhutarinoita ay-liikkeen ja työtä tekevien ahdingosta. Euroopastakin löytyy. Talouskriisi on vienyt työpaikkoja ja heikentänyt ay-oikeuksia. Osassa maita on suoranaista diktatuuria poliittisine vainoineen ja vankeineen.

OECD:ltä ja IMF:ltä on tullut ay-liikkeen näkökulmasta hyviä viestejä

OECD:ltä ja IMF:ltä on tullut ay-liikkeen näkökulmasta hyviäkin viestejä: epätasa-arvon kasvu ei ole hyväksi, liian tiukka talouspolitiikka ei hyödytä ja pieni- ja keskituloisten neuvotteluvoimaa tulisi vahvistaa. On tilastoja siitä, että Pohjoismaat ja Itävalta ovat menestyneet hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Näissä maissa on vahvat työmarkkinajärjestöt ja toimivat rakenteet yhdessä sopimiselle. Suomen raamisopimus on tuore esimerkki tästä.

Miksi sitten ei viesti mene perille ja muutoksia tapahdu? Monet kysyvät, hyödyttääkö mitään aina vaan keskustella kohteliaasti kun päätä hakataan seinään? Työelämän asiantuntija David Coasts on sitä mieltä, että on jaksettava neuvotella ja vaikuttaa. Kukaan ei kuuntele, jos keskittyy pääasiassa osoittamaan mieltään kaduilla. Optimistinen ajattelu tuo parempia tuloksia, on itse uskottava asiaansa. Diplomatia on parempi kuin vihollisten nimeäminen. Lopuksi on kuitenkin sovittava ja pystyttävä elämään rinta rinnan. On argumentoitava oikein, tilastoja ja tutkittua tietoa on paljon. Asioita on arvioitava tulosten kautta. Aina ei ole nopeita tuloksia.

Positiivinen esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja vaikuttamisesta on Itämeren ay-liikkeen yhteistyöverkosto BASTUN. Sen aloitteesta aloitettiin kolme vuotta sitten kolmikantainen Itämerihanke (BSLN). Hanke loppuu, mutta työ jatkuu. Kerran vuodessa aiotaan pitää foorumi, joka hakee työkaluja kestävään talouskasvuun sekä sosiaaliseen kehitykseen Itämeren alueessa. Avainsanoja ovat reilu kilpailu ja kunnon työ.

Rakentavaan vuoropuheluun on panostettava

Niin paikallisesti, kansallisesti kuin ylikansallisestikin on tärkeää kyetä rakentavaan vuoropuheluun. Jotta siinä onnistutaan, täytyy osapuolten kyetä luottamaan toisiinsa. Tarvitaan myös rehtiä johtajuutta, suunnan näyttäjiä. Niitä, jotka jaksavat jauhaa raameista ja tuloerojen kasvujen haitallisuudesta, vaikka markkinavoimat näyttäisivät peukkuja alaspäin.

On etsittävä uusia ja luovia ratkaisuja onelmiin ja muistettava toivon merkitys. Vaikka elämme vaikeita aikoja, on vahvuutenamme ay-aktiivien yhteiset ja rehdit arvot sekä kyky toimia yhteisen hyvän eteen. Jotta ay-liike voi saada lisää vaikuttavuutta sosiaalisessa vuoropuhelussa, on saatava lisää jäseniä. Sitä työtä on meidän kaikkien tehtävä, ei vain henkilöstön edustajien.

EU:ta voi arvostella monesta syystä, mutta on hyvä muistaa sen merkittävä rooli Euroopassa. Euroopan sosiaalinen malli koostuu demokraattisista työelämän suhteista, sosiaaliturvasta ja hyvistä julkisista palveluista. Se on tärkeä malli koko maailmalle.