Pidetään kiinni luottamuksesta!


Työllisyysaste

Itämeren alueella on työmarkkinamallien pohjalta tarkasteltuina neljän tyyppisiä valtioita: Pohjoismaat, Saksa, Baltian maat ja Puola sekä Venäjä. Ihan omaa luokkaansa ovat Pohjoismaat, missä järjestäytymisasteet ovat korkeat ja työmarkkinajärjestöillä tärkeä rooli yhteiskunnissa. Ääripäänä on Venäjä, missä ay-aktiivi voi joutua irtisanotuksi tai jopa pahoinpidellyksi ay-toimintansa vuoksi.

Miksi näin? Syitä on monia. Professori Lamentowicz, entinen Puolan presidentin kanslian korkea virkamies, on sitä mieltä että sosiaalinen luottamus on ydinkysymys.  Ilman sitä ei synny innovaatioita eikä hyvinvointivaltiota.

Kuinka moni luottaa tuntemattomaan ihmiseen?

Kuinka moni luottaa tuntemattomaan ihmiseen? Tutkimusten mukaan luku Puolassa on 10-20 % ja Pohjoismaissa 80 %. Mikä selittää parempaa sosiaalista koheesiota Pohjoismaissa? Tärkein selittävä tekijä on professorin mukaan uskonto. Katolilaisuus perustuu hierarkiaan. Pohjoismaissa on erilainen käsitys vapaudesta. Asioita halutaan saada edistettyä yhdessä. Tällä on vaikutuksensa myös kilpailukykyyn, mikä onkin hyvää tasoa Pohjoismaissa. Outoa on, että pohjoismaiset yritykset siitä kuitenkin valittavat jatkuvasti.

Entä miten Puolassa menee? Ei erityisen hyvin, vaikka se onkin selvinnyt talouskriisistä yllättävän hyvin. Hyvinvoinnin kannalta on työllisyys ykköskysymys. Työllisyysaste  on Puolassa vain 50 %, työttömiä on yli 12 % työvoimasta. Työsuhteista on 27 % määräaikaisia, jolloin sosiaaliturvaa ei kerry ja monet epävarmoissa työsuhteissa olevat muuttavat ulkomaille töihin. Syntyvyysaste on 1,3 %. Harvat yli 50-vuotiaista ovat mukana työelämässä. Sosiaalinen turvaverkko on heikko. Vain 16,7 % työttömistä saa tukea ja tukimäärä on pieni. Puolassa on vähiten lääkäreitä asukasta kohden EU:ssa. Järjestäytymisaste on 13 %.

Mikä yhteys on arvoilla ja malleilla yhteiskunnan kehitykseen?

Mikä yhteys on arvoilla ja malleilla yhteiskunnan kehitykseen? Demokratian aika Puolassa on vielä lyhyt, reilut parikymmentä vuotta. Arvot eivät ole vielä ehtineet muuttua. Puolalaiset ihannoivat pohjoismaista mallia, joka on nähty tuloeroja tasoittavana. Mutta onko se enää sitä?

Saksan Friedrich Ebert –rahasto järjesti Gdanskissa konferenssin, jossa käsiteltiin kunnon työn ja sosiaaliturvan merkitystä Itämeren alueen kehitykselle. Ay-paneelissa mukana ollut Pirkko Nikula korosti sitä, että sosiaalinen polkumyynti ja harmaa talous ovat haitaksi  työntekijöiden lisäksi yhteiskunnille ja rehellisille yrittäjille. Työkaluina on Itämeren alueella ay-liikkeen oma verkosto BASTUN sekä kolmikantainen yhteistyömuoto BSLF. Tärkeää on myös työ EU-tasolla, ennen kaikkea vaikuttaminen EU-lainsäädäntöön niin kansallisesti kuin eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestö EAY:n kautta.

Mutta hyvin tärkeää on myös työ, jota tehdään eri maissa ongelmatilanteissa. Esimerkkinä olkoon Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaa. Noin 4000 työntekijästä on ulkomaisia työntekijöitä 80-90 %. Alihankintayrityksiä on noin 850 ja työssä eri kansallisuuksia lähemmäs 60. Yleensä työntekijät on peloteltu niin hyvin, etteivät he uskalla liittyä liittoon. Puolalaisen Elektrobudowa SA:n palkkaamat satakunta sähköasentajaa liittyivät kuitenkin Sähköliittoon. Sen seurauksena heidät irtisanottiin. Sähköliitto, Pro, Rakennusliitto ja Metalliliitto uhkasivat saarrolla ja tyydyttävä ratkaisu saatiin aikaan. Sähköasentajat saivat korvausta ja vakituisen työpaikan Puolasta. Kiista palkkasaatavista on Suomessa edelleen oikeuskäsittelyssä.