Nuorisotakuu tuli voimaan 1.1.2013


Nuoret työelämässä, nuorten työllistyminen.

Nuorisotakuu varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Takuulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi.

– Nuorisotakuun toteutuminen on kovan työn takana ja vaatii sekä aikaa ja satsauksia koko yhteiskunnalta. Suunnitelmat on tehty ja resurssit varattu. Nyt alkaa toteutus. Pidän merkittävänä, että työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nuorisotakuun edistämiseen. Uskon työnantajien hyödyntävän nuorten Sanssi-korttia eli palkkatukea. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on lisähenkilöstöä varmistamassa, että nuoret saavat palveluita viipymättä. Paljon on vieläkin tehtävää, mutta tästä se alkaa, lupaa työministeri Lauri Ihalainen.

Jokaiselle nuorelle mahdollisuus hankkia koulutus

– Koulutustakuu antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden hankkia koulutus, jolla voi työllistyä ja menestyä työmarkkinoilla. Lisäksi me tarjoamme uuden mahdollisuuden niille nuorille aikuisille, jotka ovat tähän saakka jääneet ilman koulutusta, korostaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

– Nuorisotakuun eri toimijoiden tulee kuunnella nuoria takuun toimeenpanossa. Nuoria kuuntelemalla saadaan tietoa siitä vastaavatko tavoitteet ja keinot todella nuorten tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Vaikka nuorisotakuu on nyt alkuvaiheessa keskittynyt nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen vahvistamiseen ja sujuvuuteen, myös järjestö- ja kansalaistoimintaan on panostettava. Nuorten valmiudet ja taidot karttuvat harrastamisen ja mielekkään tekemisen myötä, sanoo nuorisoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

– Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää riittäviä lapsiperheiden palveluja ja niiden yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa. Lisäksi tarvitaan tukitoimia niille, joilla on selvästi suurempi syrjäytymisen riski, kuten huostaan otetuilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, sanoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

– Maassamme on tuhansia moniongelmaisia nuoria, jotka eivät itse kykene hakemaan apua. Heillä voi olla mm. päihde- ja mielenterveysongelmia, talousvaikeuksia ja asunnottomuutta. Nämä nuoret tarvitsevat räätälöityjä palveluja, asiointitukea, rinnalla kulkemista ja ennen kaikkea kannustusta, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. – Nuorisotakuusta saadaan täysi hyöty, kun nämä nuoret tavoitetaan ja he kuntoutuvat niin, että he voivat opiskella ja tehdä työtä.

Nuorisotakuun toteuttamisessa kunnat ovat keskeisessä roolissa. Vahvat ja elinvoimaiset kunnat pystyvät parhaiten turvaamaan laadukkaat koulutuspalvelut, sanoo hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

Vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 10 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. Pelkän perusasteen varassa on 20–29-vuotiaista noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Nuorten syrjäytymisellä on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen ulottuvuus. Syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdoton määrällisesti mitata. Kansantaloudellisesti nuorten syrjäytyminen vaikuttaa merkittävästi työurien pituuteen ja työvoiman saatavuuteen.

Lisätietoja nuorisotakuusta verkossa www.nuorisotakuu.fi

***

Viisi keinoa nuorten osallisuuden vahvistamiseksi