Akava, SAK, STTK: Työelämän murros vaatii tarkennuksia lainsäädäntöön


Trendityöryhmä, eli työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävä ja kehittävä työryhmä jätti tänään väliraportin työministeri Lauri Ihalaiselle.

Työryhmä toteaa, että työn tekemisen muodot ovat Suomessa hyvin erilaistuneet. Aiemmin määräaikaiseen työhön, osa-aikatyöhön ja vuokratyöhön viitattaessa puhuttiin epätyypillisistä työsuhteista. Nykyisin nämä työntekomuodot ovat kuitenkin yleistyneet ja vakiinnuttaneet asemaansa siten, ettei epätyypillisen työsuhteen käsite enää päde.

– Moni työntekijä tekisi mieluiten kokoaikaista, pysyvää palkkatyötä ja meidän tulee jatkossakin toimia näiden pysyvien vakinaisten työpaikkojen puolesta silloin kuin työntekijät niitä haluavat. Mutta aina tämä ei ole mahdollista, eikä aina edes työntekijän oman tahdon mukaista. Joka tapauksessa työntekijöitä tulee kohdella yhdenmukaisesti työn teon muodosta riippumatta. Määräaikainen työ, osa-aikatyö sekä vuokratyö ovat tänä päivänä osa suomalaista työelämää, ja se tulee huomioida myös työelämää koskevassa lainsäädännössä, työryhmän jäsen STTK:n lakimies Inka Douglas kommentoi.

Trendiryhmä esittää, että eri työntekomuotojen suhde esimerkiksi sosiaaliturvalainsäädäntöön selvitetään kolmikantaisesti.

– Nykylainsäädännön ja käytännön väliset ongelmakohdat sekä sovellettavien lakien väliset kirjaimelliset tai tulkinnalliset ristiriidat tulee selvittää ja korjata. Tavoitteena tulee olla selkeä ja ymmärrettävä sääntely sekä yhtenäinen tulkintakäytäntö, Akavan varapuheenjohtaja Eeva Rantala korostaa.

Selvityksistä siirryttävä lainsäädäntöön

Trendityöryhmä esittää väliraportissaan useita uusia työryhmiä valmistelemaan tarkempia selvityksiä raportissa esiin tuotujen kysymysten pohjalta. Esimerkiksi osa-aikatyöhön liittyvät ongelmat kuuluvat selvitettävien listalle. Jatkoselvitystä edellyttävät myös itsensä työllistäjiin liittyvät kysymykset. Palkansaajat painottavat, että uusien työryhmien toimeksiannoissa tulee antaa niille mahdollisuus aloittaa konkreettisia toimenpiteitä lainsäädännön uudistamiseksi, muuten työ jää puolitiehen.

– Uudet työryhmät on perustettava mahdollisimman ripeästi, jotta ne voivat saattaa työnsä päätökseen hyvissä ajoin ennen hallituskauden päättymistä. Tämä mahdollistaa myös sen, että trendityöryhmä voi aidosti seurata asetettujen työryhmien työn etenemistä ja raportoida selvitys- ja kehitystyön tuloksista, SAK:n päälakimies Timo Koskinen painottaa.

Myös syksyllä solmitun raamisopimuksen pohjalta on jo työstetty kolmikantaisesti konkreettisia lainsäädännön muutosesityksiä epätyypillisiin työsuhteisiin liittyen. Joustavien työaikajärjestelyjen käyttöä, kuten työaikapankkijärjestelmän trendejä tullaan selvittämään kolmikantaisesti ensi vuoden aikana. Tämän lisäksi vuokratyöstä laaditaan selvitys, joka arvioi määräaikaisten sopimusten yleisyyttä ja niiden perusteita, sekä vuokratyösuhteiden käytössä tapahtuneita muutoksia.

Palkansaajat korostavatkin, että eri työryhmien työn tuloksista tulee tehdä myös yhteenvetoa konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseksi. Erilaisten selvitysten ja seurannan tulee johtaa toimenpiteisiin.

Euroopan paras työelämä vaatii aitoa halua kehittää

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut kehittämisstrategialuonnoksen, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

– Tämän haastavan tavoitteen toteuttaminen ja toteutuminen edellyttää kaikkien osapuolien aitoa halua kehittää ja parantaa nykyistä työelämäämme. Suomalaisen työelämän tulee olla Euroopan parasta jokaisen Suomessa asuvan näkökulmasta. Työryhmän toimenpide-esityksillä otetaan askeleita oikeaan suuntaan, Douglas painottaa.

Lisätietoja:

Inka Douglas, lakimies, STTK, puh: 040-154 8960 Timo Koskinen, päälakimies, SAK, puh: 040-731 2387 Eeva Rantala, varapuheenjohtaja, Akava, puh: 040-750 8284

Työryhmän väliraportti >>

Trendiraportin tiivistelmä >>

TEM:n tiedote >>