STTK:n puheenjohtajan mielestä yhteistyötä on tiivistettävä: ”Palkansaajan turva on vahvassa kolmikannassa”


Osaamisen kehittämiseen

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitää syksyllä solmittua raamisopimusta ja kevään työuraratkaisua erittäin merkittävinä osoituksina työmarkkinoiden sopimuspolitiikan voimasta. – Palkansaajien ääni kuuluu parhaiten kolmikantaisen valmistelun kautta. Elinkeinorakenteiden myllerryksessä hajanainen sopimustoiminta ja pirstaloituva yhteiskunnallinen vaikuttaminen eivät olisi palkansaajien etu. Nyt on yhteistyön aika.

Mäenpää huomauttaa, että elinkeinoelämän lonkerot ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja sen viestit yksituumaisia. Osa elinkeinoelämän viesteistä liittyy vallankäyttöön: palkansaajia ei haluta mukaan päätöksentekoon. – Raamisopimuksen opetus on, että yhteistyön on tiivistyttävä paitsi palkansaajien keskusjärjestöjen, myös sopimusalakohtaisen neuvottelutoiminnan välillä.

Suomi tarvitsee laajan teollisuuspoliittisen strategian

Mäenpää antaa tukensa valtiovarainministerin aloitteelle, jonka mukaan Suomen kasvustrategiaa pitää etsiä työmarkkinajärjestöjen ja poliittisen päättäjän yhteistyöllä. – Suomen tuonti kasvaa vientiä nopeammin ja kansantalouden kannalta suunta on pielessä. Lisäksi vientiteollisuutemme on yksipuolinen ja sitä kannattelee muutama menestyvä suuryritys. Suomi tarvitsee laajan teollisuuspoliittisen strategian, joka keskittyy luomaan vientiteollisuudellemme uusia näkymiä.

Kansainvälinen arviointiryhmä on hiljattain selvittänyt suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Suurimpia ongelmia ovat sirpaleisuus ja pienuus. – Kasvustrategiassa pitääkin huomioida vahvasti tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys. Jos tutkimus- ja kehitystoimintaa ei kehitetä kokonaisvaltaisesti, toiminnan vaikuttavuus on heikkoa. Tutkimuksella ja kehityksellä on vahva yhteys työelämään, sillä uudet innovaatiot syntyvät työpaikkojen arjessa.

On yleinen luulo, että suomalaiset ovat kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin koulutettuja, erityisesti nuorissa ikäluokissa. Joskus näin oli, mutta valitettavasti ei enää. – Tuore OECD-vertailu osoittaa, että vuonna 1991 suomalaiset nuoret olivat useimmin maailmassa suorittaneet korkea-asteen tutkinnon. Maailma ympärillämme on muuttunut rajusti. Nyt Suomi yltää OECD:n tilastossa sijalle 18 ja niskaan hengittävät monet maat, Mäenpää toteaa.

STTK:n mielestä Suomessa pitäisikin vallita työn ja osaamisen liitto. – Tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien olisi tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Suomen vahvuus on osaava työvoima. Myös edessä oleva neuvottelu kolmen koulutuspäivän järjestämisestä on nähtävä matkalippuna menestykseen. Koulutus- ja osaamisasioiden on jatkossakin oltava nykyistä painavammin esillä myös työmarkkinoiden sopimuspöydissä, Mäenpää vaatii.

Eriarvoistava palkitseminen kuriin

STTK:n edustajiston kevätkokouksessa puhunut Mäenpää otti kantaa myös ajankohtaisena vellovaan keskusteluun yhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä. – Globalisaatio aiheutti arvomuutoksen ja pelisäännöt karkasivat monien käsistä. Palkkauksen ja palkitsemisen kautta omistajat etäännyttivät johdon muusta henkilöstöstä. Idea sotii hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita vastaan. Yhteys on palautettava. Helppoa se ei ole, mutta kohtuullistamista tarvitaan.