Turvaamme työntekijöiden tulevaisuutta ja elämänlaatua. Tutustu toimintaamme ohjaaviin teeseihin.

Tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu yhteiskunnan ja työelämän perusarvo. Palkkauksen tasa-arvo on kuitenkin jäänyt asetetuista tavoitteista ja viimeisten vuosikymmenen aikana edistys on lähes pysähtynyt. Mielestämme samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Kyse on perusoikeudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta läpi työelämän sekä vielä siirryttäessä työelämästä eläkkeellekin.
Työelämän tasa-arvo on sijoitus tulevaisuuteen, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tasa-arvo on kaikkien resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, sukupuoliseen suuntautumiseen tai terveydentilaan katsomatta. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja urakehitykseen.

Sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen on meille tärkeä tavoite. Palkkaeroon on monia syitä. Miesvaltaisilla aloilla maksetaan parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa ja naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa. Naisten osuus koulutetusta työvoimasta on kasvanut, mutta koulutus ei kuitenkaan näy riittävästi palkkauksessa. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista. Tämä heikentää naisten ura- ja palkkakehitystä sekä heikentää naisten palkkaamista vakituisiin työsuhteisiin. Pitkät poissaolot työelämästä heikentävät myös naisten työeläkkeitä. STTK:n tavoitteena on, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Uskomme, että iso harppaus työelämän tasa-arvon edistämisessä vaatii perhevapaajärjestelmän uudistamista. STTK kannattaa perhevapaisiin 6+6+6 –mallia, jossa molemmilla vanhemmilla on oma kuuden kuukauden perhevapaa ja yksi vapaajakso olisi jaettavissa vanhempien kesken.

Ikä ei voi olla palkkauksen peruste, sillä elämisen kustannukset ovat meille kaikille samat. Työehtosopimusten ja lakien puitteissa on jo nyt mahdollista maksaa palkkaa osaamisen, ammattitaidon ja tehtävien vaativuuden mukaisesti. Palkka nousee, kun kokemus ja osaaminen karttuvat. Emme halua työmarkkinoille ikään perustuvaa, epäoikeudenmukaista kastijärjestelmää. Se heikentäisi nuorten toimeentuloa, sekä ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja tulevia eläkkeitä.

Kun Suomi ikääntyy ja työikäinen osa väestöstä pienenee, on välttämätöntä, että työuramme ovat aiempaa pidempiä ja tiiviimpiä. Näin pidämme huolta siitä, että työmarkkinoilla on riittävästi tekijöitä, ja verotuloilla sekä sosiaalivakuutusmaksuilla pystytään tuottamaan kattavat julkiset palvelut ja sosiaaliturva. Varmistamme myös, että me ja jälkeemme tulevat sukupolvet, saamme aikanaan riittävät eläkkeet.

Haluamme pidentää työuria ja työllisyyttä työelämän laatua parantamalla ja työkykyä edistämällä. Työelämän pitää tukea terveyttä niin, ettei se kulu loppuun kesken työuran, vaan jaksamme entistä pidempään ja paremmin. Kattavat työterveyspalvelut, turvallinen ja terveellinen työympäristö, mahdollisuus työaikajoustoihin, vuorotteluvapaat, perhevapaat, osa-aikatyö ja osa-aikaeläke tukevat jaksamistamme eri elämäntilanteissa ja ennaltaehkäisevät pidempiä työurakatkoksia.

Pitkät katkokset työuralla heikentävät usein työntekijän ammatillista osaamista ja valmiuksia oppia uutta. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla osaamisen päivittämisen tulisi olla selviö. Osaava työntekijä kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan.

Yhteistyön sujuvuus, työn mielekäs organisointi ja hyvä ilmapiiri kannustavat pidentämään työuria. Hyvinvoivassa työyhteisössä viihdytään ja toimitaan tuottavasti. Vastuu sen ylläpitämisestä kuuluu meille jokaiselle.

Työntekijöitä tulee kohdella tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti työsuhteen muodosta, iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Työelämän pelisääntöjen, perusoikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla kaikille samat.

Suomalainen työelämä on murroksessa. Määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet sekä vuokratyö ovat yleistyneet. Talouden rakennemuutoksessa työnantajat joutuvat  turvautumaan myös irtisanomisiin ja lomautuksiin. Henkilöstöpolitiikan tulee tästä huolimatta olla pitkäjänteistä ja vastuullista. Suomen kilpailukyky on tulevaisuudessa kiinni siitä, kuinka hyvin pystymme kehittämään työelämää, ruokkimaan luovuutta ja uudistamaan osaamistamme.

Emme hyväksy sitä, että työn riittävyyden riski siirretään työntekijän kannettavaksi tai että irtisanomissuojaa kierretään työsuhdemuotoja käyttämällä. Haluamme kehittää lainsäädäntöä niin, että työsuhteen muoto ei anna mahdollisuutta työntekijöiden eriarvoiseen kohteluun. Sosiaaliturvaa tulee sovittaa entistä paremmin yhteensopivaksi vaihteleviin tai lyhyisiin työsuhteisiin, jotta työnteko on aina kaikissa tilanteissa kannattavaa. Tarvitaan myös aiempaa kattavampaa muutosturvaa, joka tukee työntekijöitä työuran muutostilanteissa ja työsuhteen päättyessä.

Hyvässä työpaikassa on avoin, tasa-arvoinen ja henkilöstöä kannustava ilmapiiri sekä korkeatasoinen johtamiskulttuuri. Työtehtävien ja vastuiden selkeä määritteleminen ennaltaehkäisee ristiriitatilanteita. Hyvässä työyhteisössä ei syrjitä eikä kiusata ketään, ja kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus kokea olevansa työyhteisön tasavertaisia jäseniä.
Olemme mukana parantamassa suomalaista työelämää lainsäädännön, sopimustoiminnan ja koulutuksen avulla. Hyvä työelämä lähtee meistä jokaisesta.

Työ on parhaimmillaan suuri voimavara, joka antaa elämäämme myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Kun työelämä on laadukasta, koemme sen mielekkääksi ja jaksamme
hyvin. Vaatimusten ja osaamisen tulee kuitenkin olla tasapainossa, sekä työympäristön ja työkyvyn kunnossa. Työltä pitää jäädä aikaa myös muulle elämälle.

Työn ja vapaa-ajan välinen raja ei monissakaan tehtävissä ole enää selkeä. Tarvitsemme entistä enemmän yksilölliset tarpeet huomioivia työaikoja sekä joustavuutta työelämän eri vaiheissa, jotta jaksaminen ei horju arjen paineissa. Näiden jaksamme työelämässä pidempään.

Perhevapaajärjestelmän tulee turvata vanhempien tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon ja oman työuransa kehittämiseen. Esitämme perhevapaajärjestelmän uudistamista 6+6+6-mallin mukaiseksi. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen lisäisi työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa ja tasaisi vanhemmuuden kustannuksia nais- ja miesvaltaisilla aloilla.

Toimiva arki koostuu valinnoista. Jotta meillä kaikilla olisi aito mahdollisuus valita itsellemme sopivimmat tavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, tarvitsemme myös toimivia ja nykyaikaisia hyvinvointipalveluita, tehokasta infrastruktuuria ja onnistunutta asuntopolitiikkaa, jotka kehittyvät muuttuvan työelämän tarpeiden mukana.

Työnteko ja ansiotulot ovat Suomessa toimeentulon ensisijainen perusta myös silloin kun varsinainen ansiotulo lakkaa. Työeläke, työkyvyttömyyseläke, ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tai työntekijäin ryhmähenkivakuutus perustuvat työssä ollessamme ansaitsemaamme palkkaan. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmämme ovat monilta osin palkansaajien itsensä rahoittamia. Siksi on tärkeää, että olemme mukana niitä koskevassa päätöksenteossa.

Suomalaisessa hyvinvointimallissa ei jätetä ihmisiä heitteille. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee taata kaikkien kansalaisten riittävä toimeentulo eri elämäntilanteissa, esimerkiksi työttömyyden, sairauden, opiskelun, perhevapaiden ja vanhuuden aikana. Sosiaaliturva ei ole menoerä ja taakka, vaan luo se yhteiskuntaan turvaa ja oikeudenmukaisuutta. Haluamme kehittää sosiaaliturvajärjestelmää entistä kannustavampaan sekä yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioivaan suuntaan. Sosiaaliturvamme kulmakiven tulee tulevaisuudessakin olla työn tekeminen ja siihen kannustaminen.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on perusteiltaan hyvä, eikä suuria suunnanmuutoksia ole tarvetta tehdä. Eläkejärjestelmän tulee kuitenkin kehittyä muuttuvan yhteiskunnan vaatimusten mukaan, jotta kyky maksaa eläkkeet säilyy myös tulevaisuudessa. Erityisesti pitenevät elinajat ja vanheneva väestö haastavat työeläkejärjestelmämme. Tavoitteenamme on, että työeläkkeiden rahoitus saadaan mahdollisimman pian tasapainoon. Tällöin myös nuoret voivat luottaa työeläkkeiden turvaan tulevaisuudessa. Tarvitaan välttämättä myös pidempiä työuria, jotta työeläkkeiden taso ei laske eliniän pidetessä ja jotta saadaan lisää verotuloja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän luonteeseen kuuluu, että eläketurvan toimeenpano on hajautettu useisiin työeläkelaitoksiin. Hajautuksella varmistetaan, että työeläkevarojen sijoitustoiminnan riskit eivät ole samassa korissa ja että kertyneitä työeläkevaroja sijoitetaan työeläkkeet turvaavalla tavalla. Hajautuksen mukanaan tuoman kilpailun tulee parantaa vakuutettujen palvelua ja lisätä järjestelmän tehokkuutta.

Ammattiliittoon liittyminen on jokaisen työntekijän etu ja mahdollisuus. Jäsenyys luo turvaa silloin, kun työelämässä kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Ammattiliitot takaavat myös sen, että monet jo arkeemme vakiintuneet edut, kuten esimerkiksi 8-tuntinen työaika, vuosilomat ja ylityölisät säilyvät myös tulevaisuudessa. Suurin osa suomalaisista palkansaajista kuuluu ammattiliittoon ja oman alansa työttömyyskassaan. Palkansaajien vahvuus onkin juuri yhteistyössä: tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien työntekijöiden edustajalla on paljon suurempi vaikutus kun yksittäisellä työntekijällä työehdoista neuvotellessa.

Ammattiliitot neuvottelevat palkkauksesta ja muista työn tekemisen ehdoista, auttavat jäseniään lakien ja sopimusten tulkinnassa, ja antavat tarvittaessa ilmaista oikeusapua. Ammattiliiton jäsen saa myös ammatillista edunvalvontaa, ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun avun työpaikalla. Yhdessä ammattiliitonsa kanssa työntekijät muuttavat oman työpaikkansa asioita haluamaansa suuntaan. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Suomalaisille sopimuksille perustan muodostavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn luomat työelämän yleissopimukset ja suositukset. Työelämää koskevat lait ovat Suomessa ammattijärjestöjen pitkäjänteisen vaikuttamistyön tulosta. Tarvitaan yhteistyötä palkansaaja- ja työantajajärjestöjen, valtiovallan ja muiden sidosryhmien kesken, jotta  palkansaajien etua voidaan ajaa tehokkaasti. Yhdessä Suomea kehitetään maaksi, jossa jokaisella on hyvä työskennellä, asua ja elää.