yhteistoiminta

Yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön välistä toimintaa, jolla pyritään sopimaan, kehittämään ja päättämään työpaikan henkilöstöön, heidän työoloihin, työsuhteisiin ja muihin työpaikan asioihin kuuluvista asioista. Työntekijöillä on yhteistoiminnan avulla mahdollisuus saada laajempi kokonaiskuva työnantajansa toiminnasta ja taloudellisesta tilasta.

Työpaikan yhteistoiminnan muotoja ovat jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä sekä muutosneuvottelut. Jatkuvassa vuoropuhelussa käsitellään muun ohella yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia. Muutosneuvotteluissa puolestaan käsitellään henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia muutoksia, kuten työvoiman vähentämistä ja työehtojen muutoksia. Ennen kuin työantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja työpaikan henkilöstö. Laissa on määritelty henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajina toimivat yleensä työehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet tai luottamusvaltuutetut. Onnistunut yhteistoiminta edellyttää, että henkilöstön edustajilla on hyvät toimintamahdollisuudet, tiedonsaantioikeudet ja riittävästi osaamista.

Yhteistoimintamenettelyä säännellään yhteistoimintalailla. Laki pääasiassa koskee yrityksiä ja yhteisöjä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä tai yhteisöissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin. Yhteistoimintaa kunnissa ja hyvinvointialueella ohjaa oma lakinsa sekä valtion virastoissa ja laitoksissa omansa.

Lausunto

YK; Ulkoministeriön lausuntopyyntö uudistetusta sopimusluonnoksesta oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa

Katariina Sahlberg | 6.10.2023

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen lausunto ulkoministeriölle. Työelämän ihmisoikeuksien kunnioittaminen keskeistä Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät ihmisoikeuksien... Lue lisää

Rantala, Sanna

Sanna Rantala | 2.1.2023

Työlainsäädännön asiantuntija. Vastaan mm. työehtosopimusjärjestelmään, kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan sekä tietosuojaan liittyvistä asioista. , sanna.rantala@sttk.fi, 040 646 9864,

Lausunto

Henkilöstön aseman turvaaminen yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa – hallituksen esitysluonnos

Katariina Sahlberg | 17.8.2022

STTK:n ja SAK:n yhteinen lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) sekä... Lue lisää

Uutinen

Uusi yhteistoimintalaki voimaan 1.1.2022

Minna Ahtiainen | 1.1.2022

Uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan 1.1.2022. Uuden lain tavoitteena on parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Uusi laki muodostuu rakenteellisesti... Lue lisää

Tiedote

STTK: Lakimuutos antaa työpaikoille mahdollisuuden aiempaa parempaan yhteistoimintaan

Minna Ahtiainen | 30.9.2021

Hallituksen esitys uudeksi yhteistoimintalaiksi on annettu eduskunnalle ja sen on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Lakiesitys korostaa yrityksessä... Lue lisää

Ahtiainen, Minna

Minna Ahtiainen | 1.4.2021

Johdan STTK:n työmarkkinaedunvalvontaa, sopimus- ja neuvottelutoimintaa ja edunvalvonnan tiimiä. Vastuualueinani erityisesti työelämä, työlainsäädäntö- ja sosiaaliturva-asiat.   , minna.ahtiainen@sttk.fi,... Lue lisää