Eurooppalainen yt-laki eli ns. yritysneuvostodirektiivi tuli voimaan 16.12.2008 istunnossaan. Direktiivin myötä tulleet muutokset tulee saattaa osaksi kansallista lakia 5.6.2011 mennessä.
Hyväksytyt muutokset ovat vaatimattomia eivätkä tule johtamaan olennaisiin muutoksiin yritysneuvostojen toiminnassa. Suurin osa muutoksista on lähinnä teknisiä ja/tai aiemmin hyväksyttyjä direktiivitulkintoja vahvistavia. Direktiivin soveltamisalaa ei muutettu.
Olennaisimpia muutoksia
Parlamentin hyväksyi erityisesti seuraavia pieniä parannuksia ja tarkennuksia voimassa olevaan yritysneuvostodirektiiviin:
- Euroopan tason työntekijä- ja työnantajajärjestöille on ilmoitettava erityisen neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja neuvottelujen aloittamisesta (artikla 5.2.c)
- Yritysneuvoston jäsenillä on oikeus koulutukseen ilman palkanmenetystä (10.4)
- Neuvotteluryhmällä on oikeus ottaa asiantuntijakseen työntekijäjärjestön edustajia (5.4)
- Yritysneuvostosopimuksessa on määriteltävä sopimuksen kesto (6.2.g)
- Yritysneuvoston jäsenten on tiedotettava yritysryhmän ja yritysten työntekijöiden edustajille tiedottamis- ja kuulemismenettelyn sisällöstä ja tuloksista (10.2)
- Voimassa olevien yritysneuvostosopimuksen uudelleen neuvotteleminen/päivittäminen yrityksen tai yritysryhmän rakenteen muutostilanteissa (13. Velvoite koskee ilmeisesti vain direktiivimuutosten jälkeen tehtyjä sopimuksia.)
- Komission pitää arvioida ja raportoida direktiivin toimivuudesta viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja tehdä tarvittavat muutosehdotukset (15).
- Yritysneuvoston kokoonpanossa otetaan huomioon eri toiminnot, työntekijäryhmät ja sukupuoli (6.2.b)
- Yritysryhmään kuuluvan yrityksen johto ja keskushallinto ovat vastuussa tarvittavien tietojen antamisesta, jotta neuvottelut yritysneuvoston perustamiseksi voidaan aloittaa (4.4)
- Erityisen neuvotteluryhmän oikeus kokoontua ennen ja jälkeen keskushallinnon kanssa järjestettäviä kokouksia ilman keskushallinnon edustajien läsnäoloa (5.4)
- Erityisessä neuvotteluryhmässä on edustaja jokaisesta toimintamaasta ilman 50 työntekijän vähimmäisvaatimusta.
- Konsultaation määrittely siten, että aito vuoropuhelu edellyttää riittäviä tietoja ja mielipiteiden vaihtoa (art 2, para1 g)
Yrityskohtainen sopimus yritysneuvostosta
Direktiivin muutokset eivät velvoita muuttamaan nyt voimassa olevia yritysneuvostosopimuksia. Niiden voimassaolo jatkuu ennallaan.
Käytännössä neuvostojen toiminta perustuu lähes aina yrityskohtaisesti työnantajan ja työntekijöiden välillä neuvoteltuun yritysneuvostosopimukseen. Direktiivimuutokset eivät tätä asiaa muuta. Tulevaisuudessakin direktiivi sallii yrityskohtaisesti sovittavan neuvoston toiminnasta. Ainoastaan jos sopimukseen ei päästä, tulevat noudatettavaksi yritysneuvoston toimivallasta ja toiminnasta direktiivin ns. toissijaiset määräykset.
Mikä on yritysneuvostodirektiivi?
Euroopan unionin yritysneuvostodirektiivi eli ns. EWC-direktiivi (94/45/EY) vuodelta 1994 sääntelee henkilöstön osallistumisoikeuksia yhteisönlaajuisissa yrityksissä ja yritysryhmissä. Suomen kansallinen yhteistoimintalaki sääntelee henkilöstön osallistumista kansallisten yritysten päätöksentekoon.
EWC-direktiivissä (EWC = European Works Council eli eurooppalainen yritysneuvosto) määrätään, että vähintään 150 työntekijää Euroopan talousalueen kahdessa eri maassa työllistävän yli 1000 työntekijän yrityksen tai yritysryhmän on perustettava yritysneuvosto parantamaan henkilöstön ja yrityksen välistä yhteistoimintaa. Direktiivin soveltamisalaa ei tehty muutoksia 16.12.2008 ratkaisulla.
Direktiivin tavoitteena on parantaa yhteisönlaajuisten yritysten ja yritysryhmien työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja oikeutta tulla kuulluksi. Yritys vastaa yritysneuvoston toiminnasta aiheutuvista kuluista.
Yritysneuvoston perustamisesta ja toiminnasta tulee ensisijassa neuvotella sopimus työnantajan ja henkilöstön välillä. Jos osapuolet eivät pääse sopuun, sovelletaan direktiivin ns. toissijaisia määräyksiä.
Miksi uudistaminen?
Työntekijäpuoli piti yritysneuvostodirektiivin, ns. EWC-direktiivi (EWC – European Works Council), uudistamista välttämättömänä mm. seuraavien ongelmien johdosta:
- Yritysneuvostoja ei ole perustettu. Neuvoston perustamisrajat ylittävistä yrityksistä ainoastaan 36 %:ssa on yritysneuvosto.
- Neuvostojen toiminta ei ole ollut aitoa yhteistyötä.
- Neuvostojen jäsenten koulutus, tulkkaus ja käännöspalvelut eivät ole toimineet riittävän hyvin.
- Voimassa olevia yhteistyösopimuksia ei ole riittävän usein päivitetty, vaikka yritysten toiminta ja rakenne olisi esim. yritysjärjestelyjen takia muuttunut olennaisesti.
- Neuvoston kokoontuminen ainoastaan kerran vuodessa ei mahdollista aitoa vuorovaikutusta yritysjohdon ja henkilöstön välillä.
- Direktiivissä ei ole säännelty tehokkaita sanktioita direktiivin määräyksiä rikkovalle yritykselle
Lue lisää:
Yritysneuvostodirektiivi sääntelee henkilöstön osallistumisoikeuksia
Lisätietoja lakimies Inka Douglas