Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n sopimukset ja suositukset velvoittavat myös Suomea. Kansainvälistyminen kasvattaa niiden merkitystä, kun minkä tahansa maan työehtojen tasolla voi olla merkitystä myös suomalaisten työpaikkojen säilymiselle.
ILO:n sopimuksilla on suuri merkitys myös Suomen työlainsäädännössä ja sen valmistelussa. Yleissopimuksia on solmittu mm. työsuhteen päättämisestä, työntekijän edustajien asemasta työpaikoilla sekä vuosilomista.
Suomi on myös sitoutunut vuonna 1991 noudattamaan Euroopan neuvoston jäsenmaiden solmimaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa (ESP). ESP suojaa mm. työntekijöiden oikeuden työhön ja kohtuulliseen palkkaan sekä lakko-oikeuden. Peruskirjan noudattamista valvotaan mm. jäsenmaista tulevilla järjestökanteluilla ja säännöllisillä valvontaraporteilla. STTK:ta kuullaan valvontaraporttien laadintavaiheessa ja lisäksi STTK:lla on itsenäinen kanneoikeus (järjestökantelu).
EU-tasolla palkansaajajärjestöjä edustavat EAY ja työantajajärjestöjä edustavat BUSINESSEUROPE ja CEEP ovat yhdessä solmineet sopimuksia ja puiteohjelmia, jotka ohjaavat myös suomalaisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Sopimuksia on solmittu etätyöstä, työpaikkaväkivallasta ja työperäisestä stressistä sekä puiteohjelmia elinikäisestä oppimisesta ja työelämän tasa-arvosta.
Myös eurooppayhtiöiden syntyminen edellyttää uudenlaista ylikansallista sopimista. Eurooppayhtiö on uusi ylikansallinen yhtiömuoto, jonka perustamiseen liittyy olennaisesti yhteistoiminta yrityksen ja sen henkilöstön kesken.
Lisätietoja: Lakimies Heli Ahokas