Jyty: Kuntauudistukseen palvelut edellä

Kunnallishallinnon rakenneryhmä luovutti Kunta- ja palvelurakenneselvityksen kuntaministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona. Siihen pyydetään kunnilta lausunnot laajalla maakuntakierroksella.

STTK:laisen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki pitää tärkeänä, että uudistusta lähdetään viemään eteenpäin niin, että kuntarajojen siirtelyn sijaan ykkösprioriteettina ovat kunnallisten palvelujen turvaaminen ja saatavuus asuinpaikasta riippumatta sekä luonnollisesti palvelujen laatu ja henkilöstön asema muutostilanteessa.

Pihlajamäki huomauttaa, että kansalaisten peruspalvelut ovat Suomessa keskimäärin hyvällä tolalla ja kansalaiset arvostavat kuntahenkilöstön palveluja. Kun palvelujen saatavuudessa on kuitenkin jo nyt suuria alueellisia eroja mm. suurten välimatkojen vuoksi, palveluverkkoa ei saa Pihlajamäen mukaan nykyisestään heikentää.

- Suomessa kunnilla on erittäin laaja lakisääteinen tehtäväkenttä, joka pitäisi huomioida erittäin heterogeenisessä kuntakentässä tasapuolisesti. Tehtävien laajuudella ja kuntarakenteen kirjavuudella on kiinteä yhteys kuntien yhteistyötarpeisiin. Kuntien lukumäärä on laskenut vuonna 1955 olleesta 547:sta kunnasta nykyiseen 336:een kuntaan. Tämän yhdistymiskehityksen seurauksena asukasluvultaan suurin kunta on lähes 200 kertaa suurempi kuin pienin ja pinta-alassa mitattuna laajin kunta yli 2000 kertaa pienintä laajempi.

Pihlajamäki korostaa, että tällä hetkellä suurimmat kunnat sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Siellä jo nyt etäisyydet palvelujen äärelle ovat pahimmillaan useita satoja kilometrejä.

- Siksi jokainen kuntajaon muutostapaus on arvioitava erikseen kuntien erityislaatu ja sijainti huomioiden. Kaiken kehittämistyön lähtökohtana tulee olla aina se, että kuntasektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuus ja laatu pystytään turvaaminen yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Henkilöstölle aito mahdollisuus vaikuttaa

Pihlajamäki korostaa, että nyt kuntiin lausuntokierrokselle menevä kuntauudistus ei koske vain kunnallisten palvelujen käyttäjiä vaan myös niiden tuottajia.

- Kunnissa ja kuntayhtymissä perus- ja hyvinvointipalveluissa työskentelee lähes 450 000 henkilöä. Henkilöstö unohdetaan aivan liian usein muutostilanteiden valmistelun yhteydessä. Lausuntokierroksella eri henkilöstöryhmillä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa uudistuksen lopputulokseen valmistelun eri vaiheissa. Yhteistoimintaa ei pidä nähdä vain velvoitteena, vaan ennen kaikkea uudistustilanteessa molempia osapuolia hyödyttävänä toimintana, Pihlajamäki vaatii.

Pihlajamäki katsoo, että erikoissairaanhoito ja muutkin laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut on pyrittävä kokoamaan rationaalisesti järkeviin kokonaisuuksiin. Palveluja on arvioitava ennen muuta siitä näkökulmasta, millaista väestöä ja taloudellista pohjaa niiden tuottaminen edellyttää ja millä hallinnollisen yhteistyön tasolla palvelut on tarkoituksenmukaisinta tuottaa.

Miten palvelut Suomessa tulevaisuudessa järjestetään ja miten ne rahoitetaan, siinä Suomi on Pihlajamäen mukaan samojen haasteiden edessä kuin pääosa Euroopan maista, joissa mm. sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on nopeaa vanhusväestön lisääntymisen seurauksena. Tässä suhteessa uudistamishankkeen onnistunut eteenpäin vieminen yhteistyössä eri osapuolten kesken on äärimmäisen tärkeää", Pihlajamäki korostaa.

* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa 70 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten vastaavilla toimialoilla palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Lisätietoja: www.jytyliitto.fi