Puheenjohtaja Mikko Mäenpää STTK:n edustajistossa: Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen etsittävä pikavauhtia kasvua vahvistavia toimia
Kuvassa vasemmalta STTK:n edustajiston puheenjohtaja Ilkka Konola (Jyty), edustajiston varapuheenjohtaja Arja Mäki (Pro) ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
STTK on useaan otteeseen ilmaissut tyytyväisyytensä työmarkkinajärjestöjen välillä solmittuun raamisopimukseen. Puheenjohtaja Mikko Mäenpään mielestä sopimuksen luoma yhteistyön ilmapiiri pitää hyödyntää ja jatkaa rakentavaa keskustelua asioista, joita Suomen on pikavauhtia ratkaistava.
- Nyt tarvitaan ylimääräisiä toimia kasvun vahvistamiseksi. Maan hallitus ei saa sortua vain velkakriisin hoitajaksi vaan sen on aktiivisesti edistettävä toimenpiteitä, joilla Suomen työllisyys, tuottavuuden kasvu, yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi vahvistuvat. Tarvitaan myös aivan uusia avauksia, Mäenpää korostaa.
Mäenpää arvioi, että jos Euroopan unionin tilanne kehittyy yhä huonompaan suuntaan, Suomella on oltava taskussa kansallinen suunnitelma, jolla se turvaa modernin hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
- Vaihtoehdot eivät voi olla turbokapitalismi ja sen tuhoja korjaava, kansalaisiin kohdistuva hevoskuuri. Suomella on kaikki mahdollisuudet hallitusti yhdistää markkinatalous ja poliittinen ohjaus.
STTK:n edustajistossa Tuusulassa tänään puhuneen Mäenpään mielestä on tärkeää varmistaa suomalainen omistajuus.
- Suomesta ei saa muodostua kansainvälisten sijoitusyhtiöiden temmellyskenttä eikä tytäryhtiötalous vaan suomalaista omistajuutta on vahvistettava. Se luo kasvunäkymiä, uusia innovaatioita ja uusia työpaikkoja nimenomaan suomalaisille. Vahvuutena Suomella tässä on toimiva julkinen sektori, joka turvaa yrityksille infrastruktuurin, osaavaa työvoimaa sekä vakaan toimintaympäristön.
Mäenpää muistuttaa, että Suomi ei elä vain suuryrityksistä vaan tarvitsemme kipeästi myös kasvuyrityksiä.
- Suomessa on paljon vakiintuneita perheyrityksiä, mutta tilaa myös aivan uusille yrityksille ja toimialoille. Esimerkiksi kuntien palvelurakenteita on tarpeen uudistaa, mutta laadukkaista palveluiden tuottajista ja myös osaavasta henkilöstöstä on pulaa. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää huomioita nyt, kun nykyiset kuntarakenteet ovat murtumassa ja palveluiden järjestämiseen etsitään toimivia malleja.
Mäenpää korostaa, että työvoimapula voi heikentyneiden talousnäkymienkin vallitessa uhata Suomea. Se vaivaa jo nyt kasvukeskuksia, erityisesti pääkaupunkiseutua.
- Tärkeä este työvoiman saannille on pula kohtuuhintaisista ja sopivan kokoisista asunnoista. Maankäyttöön, kaavoitukseen ja rakentamiseen on korkea aika puuttua siitä näkökulmasta, että se ei estä työvoiman liikkumista ja kohdentumista sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Asumiseen tarvitaan myös muita vaihtoehtoja kuin omistusasuminen. Lisäksi tarvitaan toimivat liikenneyhteydet työpaikkojen, kotien sekä kansalaisten tarvitsemien palveluiden muodostamaan kolmioon.
Työurat tiiviiksi
Kolmikantayhteistyön koetinkivi on jo pitkään ollut työelämän uudistaminen ja työurien pidentäminen. Mäenpään mielestä yhtä mieltä ollaan siitä, että työelämää on uudistettava työmarkkinoiden rakennemuutoksessa ja työurat on saatava kaikissa vaiheissa tiiviimmiksi.
- Keinopuolella pakka hajoaa. Eräänlaiseksi vakiolääkkeeksi näyttää muodostuneen mantra, jonka mukaan vanhuuseläkeiän alarajan nostaminen on ratkaisu kaikkiin Suomen murheisiin. Näin ei tietenkään ole.
Mäenpää muistuttaa tarpeesta saada työurat tiiviiksi kaikissa vaiheissa.
- Pahin virhe tehdään, jos nuoria annetaan valua jatko-opiskelupaikkojen ulkopuolelle tai vastavalmistuneet eivät saa työtä. Se johtaa nopeasti syrjäytymiskierteeseen, on tuhoisaa yksilölle itselleen ja kallista yhteiskunnalle. Nuorille suunnatun koulutustakuun onnistumista on seurattava suurennuslasilla.