Eriarvoisuus Suomessa?

Keskustelu eriarvoistumisesta on saanut viime aikoina vettä myllyynsä etenkin talouskriisin kanssa kamppailevassa Euroopassa ja USA:ssa. Tällä viikolla esimerkiksi kehittyneiden talouksien yhteistyöjärjestö OECD ilmaisi huolensa tuloerojen kasvusta ja eriarvoistumisesta.

OECD varoitti eriarvoistumisesta

- Syvään juurtuneet tuloerot hidastavat talouskasvua ja rapauttavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta, OECD:n pääsihteeri Angel Guerria sanoi asiaan liittyvän raportin julkistuksen yhteydessä pitämässään puheessa tällä viikolla. Tuloerot kasvavat, jos valtiot eivät huolehdi, että talouskasvu hyödyttää kaikki, Guerría varoitti.

- Suuret ja kasvavat tuloerot eivät synny vääjäämättä. Meidän talouspolitiikkamme on synnyttänyt järjestelmän, joka kasvattaa niitä. On aika muuttaa talouspolitiikkaa, Guerría painotti.

USA:ssa tuloerojen kasvusta on puhuttu yhä näkyvämmin tänä vuonna esimerkiksi ekonomistien Paul Krugman ja Joseph Stiglitz toimesta. Teeman arvioidaankin nousevan yhdeksi ensi vuoden USA:n presidentinvaalien pääteemaksi.

Näin Suomessa

Tänään STTK:n edustajistossa puhunut Itä-Suomen Yliopiston sosiologian professori Juho Saari valaisi Suomessa tapahtunutta, tai ainakin useiden mielestä tapahtunutta, eriarvoistumista.

Laajan tilastoaineiston avulla Saari todisti Suomessa tapahtuneen 1990-luvulta lähtien sekä talouskasvun mahdollistamaa hyvinvoinnin kasvua, että eriarvoistumista.

- Tilastovalinnasta riippuen voidaan näyttää, että Suomessa harjoitettu politiikka on tuottanut talouskasvua ja hyvinvointia, tai toisaalta näyttää että se on ollut eriarvoisuutta lisäävää, Saari viittasi aineistoonsa.

Suomalaisten kokema tyytyväisyys elämäänsä on erittäin korkealla tasolla Euroopassa, parasta tasoa Tanskan kanssa. Myöskään väitteelle hyvinvointivaltion alasajosta ei ole Saaren mukaan olemassa todisteita. 

- Suuri eriarvoistava tekijä eri ryhmien kesken on ollut työelämän ulkopuolella olevien suhteellistesti heikentynyt asema suhteessa työelämässä oleviin. Myös yrittäjien suhteellinen tulotaso palkansaajiin verrattuna on noussut, Saari muistutti.

Vaikka eriarvoistumisen ei voida Saaren mukaan yksiselitteisesti väittää tapahtuneen, on useilla kansalaisilla erittäin vahva kokemus eriarvoistuneesta Suomesta. Miksi kansa kokee eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kasvaneen?

- Statuserot ovat muuttaneet muotoaan. Ennen oltiin ”näköetäisyydellä” toisistaan. Sosiaalinen etäisyys on kasvanut, Saari muotoili.

- Lisäksi voisi todeta, että olemme puhuneet kansakunnan kahtia. Suomalaisten luokkasamaistuminen on kasvanut. Vastakkainasettelun kulttuuri on lisääntynyt vaikka sen uskottiin vähenevän. 

Tutkimuksissa on todettu vahva yhteys ihmisten kokeman henkilökohtaisen onnellisuuden ja yhteiskunnan reiluuden ja oikeudenmukaisuuden välillä.

- Ihmisen kokema onnellisuus ei riipu kuin vain kolmasosan hänestä itsestään. Olennaista on myös koettu reiluus. Jos yhteiskunta koetaan reiluksi, ihmisten kokema onnellisuus paranee, Saari korosti oikeudenmukaisuuden tärkeyttä.

Juho Saaren esitys >>

Lähteet: HS.fi, OECD