Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat tarjosivat samansuuntaisia lääkkeitä työurien pidentämiseen keskiviikkona 25.8. pidetyssä STTK:n talouspoliittisessa seminaarissa.
Seminarin paneelikeskustelussa kohdanneet pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen olivat kaikki erityisen huolissaan suomalaisten palkansaajien työkyvystä.
- Miten on mahdollista että maailman yksi anteliaimmista hyvinvointiyhteiskunnista tuottaa maailmassa huippukorkeita sairauspoissaoloja? Miksi suomalaiset uupuvat aivan kesken työuran, Jyrki Katainen kysyi.
- Tarvitaan parempaa johtajuutta, esimiestaitoja, työnorganisointia ja lisää joustoja, pääministeri Kiviniemi luetteli keinoja työurien pidentämiseen.
Kiviniemi korosti yleisen työhyvinvoinnin kohentamisen ohella koko työuran varrelle suunnattuja toimia.
- Aion huolehtia siitä, että Ahtelan työryhmän tulokset tulevat mahdollisimman hyvin täytäntöön ja tilannetta katsastellaan syksyllä hallituksen iltakoulussa, Kiviniemi totesi.
Jukka Ahtelan vetämä työmarkkinajärjestöjen työyhmä luovutti helmikuussa hallitukselle ehdotuksensa suomalaisten työurien pidentämiseksi. Ahtelan ryhmän esitykset ovat tällä hetkellä ministeriöiden ryhmissä valmisteltavina.
Jutta Urpilainen esitti konkreettiseksi keinoksi porkkanaa työnantajille.
- Työnantajat voisivat saada esimerkiksi alennusta työnantajamaksuihin pitäessään yli 60-vuotiaita töissä, Urpilainen esitti ja huomautti Kiviniemen tapaan, että työurien pidennystä tarvitaan myös keskivaiheille.
Jyrki Katainen puolestaan painotti työuran alkupäätä.
- Aikaisemmin kouluun ja koulusta ulos, Katainen tiivisti.
Kysymykseen eläkeiän nostosta Urpilainen vastasi pitävänsä nykyistä 63 - 68 vuotta hyvänä, ja ilmoitti, ettei alaikärajaa tarvitse nostaa.
- En halua lukita yksittäisiä tekijöitä ennen kuin työryhmän esityksistä nähdään mitä vaihtoehtoja on, muutoin tehdään tämän yhtälön rakentaminen vain entistä vaikeammaksi, Kiviniemi kommentoi.
Jyrki Katainen totesi olevansa asiassa pääministerin linjoilla.
Tulevia talouskriisejä mahdoton ennakoida
Seminaarissa puhunut taloustieteen professori Bengt Holmström valotti vielä kertaalleen finanssikriisin kulkua ja mitä siitä on ollut opittavissa. Holmström vertasi tilannetta aikaan ennen 1930-luvun suurta lamaa, jolloin oli säännöllisesti paljon pienempi pankkiriisejä ilman sen vakavampia vahinkoja kunnes tuli suuri romahdus.
- Kriisit tulevat aina täysin yllättäen. Huoletuttavaa on, että mistään ennusmerkeistä on vaikea nähdä että nyt pitäisi panna jarrut päälle ja tehdä jotain muuta. Sitten kun kriisi tulee, on jo liian myöhäistä.
Holmström huomautti, että Euroopan tai koko maailman laajuisen turvallisen ja vakaan järjestelmän rakentaminen ei ratkaise ongelmaa tulevaisuuden varalle.
- Mitä turvallisemmaksi systeemi koetaan, sitä enemmän tulee riskikäyttäytymistä. Se ettei tätä tapahtuisi enää koskaan uudelleen, voi olla täysin väärä viesti, Massachusetts Institute of Technologyn kansantaloustieteen laitoksella työskentelevä Holmström totesi.
Katso myös: