Maan hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välinen konflikti eläkekiistassa ratkaistiin 11.3.2009 allekirjoitetulla yhteisymmärrysasiakirjalla. Asiakirjassa asetettiin tavoitteeksi nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja pidentää työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Tätä yksimielistä tavoitetta varten perustettiin kaksi rinnakkaista työmarkkinajärjestöjen työryhmää, joiden määräaika oli 31.12.2009. Työryhmät työskentelivät yhteistyössä hallituksen edustajien kanssa.
Joulukuun 2009 lopussa työryhmien määräaikaa pidennettiin kuukaudella ja uudeksi määräajaksi tuli 31.1.2010.
Työelämäryhmä (TER) keskittyi työhyvinvointia, työssä jatkamista ja osaamista edesauttavien toimenpiteiden pohdintaan. Ryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Ahtela Elinkeinoelämän keskusliitosta. STTK:ta ryhmässä edusti Leila Kostiainen.
Eläkepoliittisten linjausten valmistelusta vastasi Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä (ENR). Ryhmä toimi yhteistyössä valtiovarainministeriön (jota edustivaltiosihteeri Raimo Sailas) ja sosiaali- ja terveysministeriön (jota edustivaltiosihteeri Terttu Savolainen) kanssa. STTK:n edustajana ryhmässä toimi Markku Salomaa.
Työryhmien työskentely päättyi maanantai-aamuna 1.2.2010. Työelämäryhmä luovutti loppuraporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle. Eläkeneuvotteluryhmä sen sijaan ei päässyt työskentelyssään yksimieliseen lopputulokseen määräaikaan mennessä.
Hallitus antoi työelämäryhmän loppuraporttiin sisältyvien toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin OECD:n arvioitavaksi.
Lue:
Työelämäryhmän loppuraportti
Lataa:
![[PDF]](/Layout/Default/BlueMeteorite.Meteor.Web.UI/Components/File/Image/FilePDF.gif)
Työelämäryhmän loppuraportti (pdf)
Vuoden 2005 eläkeuudistus toimiva
STTK:n lähtökohtana neuvotteluissa oli, että eläkejärjestelmämme on vuonna 2005 tehdyn uudistuksen jälkeen toimiva, sillä uudistukseen sisältyi myös tavoite pidentää työuria. STTK katsoo, että vuoden 2005 eläkeuudistuksella saavutetaan eläkkeellesiirtymisiän kolmen vuoden nostotavoitteesta 1,6 vuotta. Myös talvella 2009 solmitun sosiaalitupon voidaan osaltaan odottaa tuovan pidennyksiä työuriin. Sosiaalitupolla työurien odotetaan pitenevän 0,4 vuotta.
Työelämäryhmän (TER) tehtävänä oli etsiä loput kolmen vuoden tavoitteesta konkreettisilla toimenpiteillä.
Eläketyöryhmä (ERN) keskittyi työskentelyssään mm. arvioimaan eläkeuudistusten vaikutuksia eläkkeelle siirtymisikään, kartoittamaan eläkkeelle siirtymistä lisääviä tekijöitä, selvittämään erilaisia osa-aikaisen työn järjestelyjä yksityisillä ja julkisilla aloilla sekä keräämään kansainvälisiä vertailuja. Työryhmän työskentelyn puitteissa on myös teetetty koelaskelmia eri toimenpiteiden vaikutuksista työurien pidentymiseen sekä kustannusvaikutuksista työeläkejärjestelmän ja kansantalouden tasolla.
ENR:n pyrkimyksenä oli mitata sekä eläkkeelle siirtymisen muutosta että työurien pidentymistä. Työryhmä totesi yksiselitteisten mittareiden rakentamisen ja vaikutusarvioinnin tekemisen vaikeaksi.
Vaikuttavimmat ratkaisut työelämää parantamalla
STTK katsoo, että suurimmat ongelmat ja myös vaikuttavimmat ratkaisut työurien pidentämiseen löytyvät eläkejärjestelmän sijaan työelämän puolelta. Vaikuttavia ratkaisuja saadaan aikaan kehittämällä mm. työntekijöiden osaamista, työn sisältöjä, johtamista sekä työterveyshuoltoa. Lisäksi puuttuminen työkyvyttömyyseläkkeiden syihin on hyvin keskeistä, jotta liian aikaisin tapahtuvat eläköitymiset saadaan estettyä.
Työelämäryhmässä vallitsi yhteisymmärrys siitä, että se ei tule esittämään uusien tutkimusten tai hankkeiden käynnistämistä, vaan konkreettisia toimenpiteitä, joiden vaikuttavuus voidaan arvioida. Työuran kohdentunutkin pidentäminen koituu kaikkien palkansaajien ja koko yhteiskunnan hyväksi. Toimenpiteissä pyrittiin huomioimaan myös työhyvinvoinnin ja tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden välinen yhteys.
Palkansaajakeskusjärjestöt korostivat, että työryhmissä esitettävissä toimenpiteissä ei tulisi rajautua vain eläkkeellesiirtymisiän nostamiseen, vaan esitysten tulisi sisältää toimia työuran pidentämiseen koko elämänkaaren aikana. Näin pyrittiin vaikuttamaan laajasti eläkejärjestelmän kestävyyteen ikääntyvässä Suomessa.
Taustaa: Hallituksen päätös eläkeiän korottamisesta vuonna 2009
Lisätietoja: Pääsihteeri Leila Kostiainen (Työelämäryhmä) ja Edunvalvontajohtaja Markku Salomaa (Eläketyöryhmä).