Työrauha ja työtaistelut ovat monimuotoinen ilmiö, joihin vaikuttavat useat eri tekijät. STTK katsoo, että laajin työrauha saavutetaan laajoilla keskitetyillä sopimuksilla. Liitto- ja paikallistason neuvottelut moninkertaistavat paitsi asioiden ja neuvottelijoiden myös konfliktiriskien määrän.
Työtaisteluiden määrä on Suomessa ollut jo pitkään selvässä laskussa. Esimerkiksi vuoden 1980 liittokierroksella työtaisteluja oli 2238, mutta vuonna 2008 vain 92.
Aiemmin työrauha astui voimaan vasta kun työehtosopimus oli valmis ja neuvottelujen vauhdittamiseen tähtäävät työtaistelut keskittyivät sopimuksettomaan aikaan. Nykyisin joustava paikallisen sopimisen kulttuuri tarkoittaa sitä, että merkittäviäkin asioita saattaa siirtyä työrauhan vallitessa työpaikalla neuvoteltavaksi. Nykyisin useimmat työtaisteluista ovatkin pieniä, paikallisia ja lyhytaikaisia. Henkilöstövähennykset, yhteistoimintaneuvottelujen tai paikallisen sopimisen ongelmat saattavat synnyttää tilanteita, jota työtuomioistuin tuomitsee rutiininomaisesti laittomaksi. Yhtä syytä, mallia tai ratkaisua ei erilaisiin työtaistelutilanteisiin ole.
Lakkojen aiheuttamista kustannuksista puhuttaessa on huomattava, että työnantajien työrauhakanteissa esittämiä arvioita lakkojen kustannuksista ei tulkita tai vahvisteta missään instanssissa. Todellinen kuva on muodostettavissa vasta organisaatioiden tuloslaskelmista ja taseista.
Oikeus työtaisteluun
Ammattijärjestöjen oikeus järjestää toimintansa ja puolustaa jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia sisältyy EU:n jäsenvaltioiden ratifioimiin keskeisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Näitä ovat mm. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus; taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus; Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus, jossa on taattu ammattiyhdistystoiminnan vapaus. EU:n Lissabonin sopimuksen perusoikeuskirja sisältää yrityksissä sovellettavat sosiaaliset oikeudet, joita ovat mm. työntekijöiden oikeus saada tietoja, neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin, kuten lakkoon.
Kansainväliset sopimukset vaikuttavat myös Suomen perustuslakiin. Vaikka työtaisteluoikeutta ei ole perustuslaissa erikseen mainittu, sen katsotaan sisältyvän perustuslain turvaamaan yhdistymisvapauteen. Järjestäytymisvapaus turvaa oikeutta toimia järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi, joka työmarkkinajärjestöillä on jäsenten taloudellisten ja sosiaalisten etujen suojeleminen ja parantaminen. Tarkoituksen toteuttamiseksi niin työnantaja kuin työntekijäjärjestöilläkin on oikeus viime kädessä ryhtyä työtaisteluun, työsulkuun tai lakkoon.
Sopimus- ja työrauhajärjestelmätyöryhmä
Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien yhteinen sopimus- ja työrauhajärjestelmätyöryhmä pyrki kartoittamaan järjestelmän ongelmakohtia ja hakemaan niihin parhaiten soveltuvia yhteisiä ratkaisuja. Ryhmä kuuli työssään liittojen edustajia, asiantuntijoita ja valtakunnansovittelijaa. Sopimus- ja työrauhajärjestelmän arviointi- ja kehittämistyöryhmä toimi 1.1.2009-15.6.2010. Työryhmän loppuraportissa sovittiin myös jatkotoimista.
Lisätietoja: lakimies Heli Ahokas
Katso myös: