Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksella on kolme politiikkaohjelmaa, joita johtavat ja koordinoivat ohjelmista vastaavat ministerit.
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman koordinoivana ministerinä toimii kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja ohjelmajohtajana Rauno Vanhanen.
Ohjelmaa on valmisteltu ja sitä toteutetaan yhteistyönä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. STTK:n edustaja politiikkaohjelman neuvottelukunnassa on pääsihteeri Leila Kostiainen.
Politiikkaohjelma tukee hallituksen tavoitteita talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi.
Ohjelman päätavoitteita ovat
- kansalaisten työpanoksen saaminen mahdollisimman täysimääräisesti käyttöön
- työn tuottavuuden ja työelämän laadun oleellinen parantaminen ja
- yrittäjyyshalukkuuden ja yritysten kasvuhalukkuuden kohentaminen.
1. Työvoiman täysimääräinen käyttäminen ja työvoiman saatavuus
Työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta huolehditaan
- työvoiman tarjontaa lisäämällä
- opinnoista työhön siirtymisen nopeuttaminen
- työurien pidentäminen
- työvoimareservien käyttöön saaminen
- työperäisen maahanuuton lisääminen
- työvoiman kohtaantoa parantamalla
- työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lieventäminen, ns. kohtaantoryhmä (Ralf Sund)
- osaamisen kohtaamattomuusongelmat, ammatillisen aikuiskoulutuksen ryhmä (Petri Lempinen)
- työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmä
- jouston ja turvan tasapainoa parantamalla
- työministeriön asettama joustoturvatyöryhmä (Ralf Sund)
- sosiaaliturvan kokonaisuudistus, ns. SATA-komitea (Markku Salomaa)
- kartoitus työpaikkojen syntymisen esteistä
- selvitys vanhempainvapaajärjestelmän laajemmaksi uudistamiseksi ja vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten paremmasta korvaamisesta
2. Toimintaryhmä työelämän laadun parantamiseksi
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman alaisuuteen on perustettu työelämän laadun ja työn tuottavuuden toimintaryhmä. STTK:n edustajana ryhmässä toimii työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen.
3. Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen
Yritysten ja yrittäjien määrä on Suomessa ennätysmäisen korkealla. Yrityksiä on tällä hetkellä lähes 250 000. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat myönteiset. Yrittäjyyshalukuutta ja yritysten kasvuhakuisuutta seurataan vuotuisella yrittäjyysbarometrillä.
Yritysten kasvuhalukkuudessa ei ole viimevuosina tapahtunut juurikaan muutosta. Työllisyyden kannalta yritysten kasvamiseen kannustaminen on tärkeää.
Politiikkaohjelman tavoitteena on edistää yritysten kasvuhalukkuutta seuraavilla toimenpiteillä:
- Yrittäjyyskasvatus läpäisyperiaatteella koko koululaitoksen
- Selvitetään mahdollisuuksia lisätä verotuksen keinoin yrittäjyys- ja yritysten kasvuhakuisuutta
- Vakinaistetaan starttirahajärjestelmä
- Jatketaan yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä
- Selvitetään perheyritysten sukupolvenvaihdosten erityisongelmat
- Rohkaistaan naisyrittäjyyttä
- Valmistellaan kansallinen innovaatiostrategia
- Yrittäjyyteen liittyvän byrokratian vähentäminen
Starttiraha yrittäjyyden avaimena
Starttirahalla pyritään turvaamaan yrittäjiksi ryhtyvien henkilöiden toimeentulo yritystoiminnan käynnistymisen aikana. Järjestelmä on laajentunut koskemaan työttömien lisäksi työttömyysuhanalaisia palkansaajia. Saajien määrä on kaksinkertaistunut.
Starttirahajärjestelmä vakinaistettiin vuoden 2008 alusta. Enimmäiskesto pidentyi 18 kuukauteen ja tuen määrä vaihtelee 520 eurosta 839 euroon kuukaudessa.
Starttirahalla perustettujen yritysten eloonjäämisasteet ovat erittäin korkealla. Starttirahaa haettaessa läpikäytävällä yritysten arvioinnilla on ollut yritystoiminnan jatkuvuutta vahvistava vaikutus.
Yksinyrittäjien määrä kasvaa
Yksinyrittäjiä Suomessa on noin 100 000. Yksinyrittäjänä pidetään henkilöä, joka harjoittaa elinkeinoaan tai ammattiaan yksin tai lähisukulaisensa kanssa. Suurimmat ryhmät STTK:n kentässä ovat fysioterapeutit, myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset, it-osaajat ja rakennusinsinöörit. Tällä hetkellä liitoissa on noin 12 000 yrittäjäjäsentä ja määrä on kasvussa.
Suuri osa yksinyrittäjistä on ammattiliittojen ulkopuolella. STTK katsoo, että järjestäytymisen vahvistaminen ja jäsenhankinnan tehostaminen yrittäjien keskuudessa on tarpeen.
Yrittäjyyttä seurataan liittojen edustajista koostuvassa neuvottelukunnassa, Yrittäjät STTK:ssa.
Lisätietoja pääsihteeri Leila Kostiainen