Työelämä on muuttunut; epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet ja työn sisältö on muuttunut. Nämä merkitsevät uusia sisältöjä ja painotuksia työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltoon kohdistetut odotukset ovat muuttuneet.
Työterveyshuollon tulee voida vaikuttaa työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Työterveyshuoltolaki korostaa ennaltaehkäisyä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä.
Työterveyshuolto prosessina
Työnantajan velvollisuus on järjestää kustannuksellaan työterveyshuolto. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Tämä laajuus arvioidaan työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista käsin.
Tämä edellyttää palveluiden oikeaa mitoitusta ja sitä, että käytettävissä on riittävästi sekä ammattihenkilöitä että asiantuntijoita. Erityisen keskeistä on edistää ja tukea työntekijöiden jaksamista ja tukea työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työterveyshuoltoon tulee sisältyä toiminnan jatkuvaa arviointia ja palautteen kuulemista.
Kirjallinen sopimus palveluiden sisällöstä
Työnantaja ja työterveyspalveluiden tuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen. Tästä sopimuksesta tulee käydä ilmi työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palveluiden sisältö ja laajuus.
Tätä sopimusta on tarkistettava, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Kirjallinen sopimus tulee olla työpaikalla työntekijöiden nähtävissä.
Tämän lisäksi nähtävillä tulee olla työterveyshuoltolaki ja sen nojalla annetut asetukset sekä työnantajan laatima kirjallinen kuvaus työterveyshuollon sisällöstä siinä tapauksessa, että työnantaja järjestää itse palvelut.
Toimintasuunnitelma ja sen tarkistaminen
Työterveyshuoltopalveluiden tarve kartoitetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työnantajalla on oltava kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Suunnitelman taustalla on kartoitus, joka tehdään työpaikkakäynnein ja yhteistoimin työntekijöiden kanssa.
Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Toimintasuunnitelman suunnittelujakso voi olla kolmesta viiteen vuoteen, mutta suunnitelma on tarkistettava vuosittain.
Tarkistamisen laajuus riippuu työpaikan koosta ja olosuhteista sekä työpaikalla tehdyistä muutoksista. Hyvä väline on työpaikkakäynti, jossa kartoitetaan muun muassa suunnitelman tarkistamisen tarve.
Jako työterveyshuollon ammattihenkilöihin ja asiantuntijoihin
Laissa todetaan, että työnantajan tulee käyttää riittävästi sekä työterveyshuollon ammattihenkilöitä eli lääkäreitä ja työterveyshoitajia että työterveyshuollon asiantuntijoita eli esimerkiksi fysioterapeutteja. Työterveyshuollon ammattihenkilö arvio asiantuntijan käyttötarpeen.
Ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita tarvitaan työterveyshuollon suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja seurantaan. Henkilöresursseja tulee olla käytettävissä niin paljon, että moniammatillinen ja hyvä työterveyshuoltokäytäntö toteutuu.
Moniammatillisuus ja monitieteisyys ovat työterveyshuoltolaissa keskeistä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että asiantuntijapalveluiden tarve tulee kasvamaan.
Työterveyshuoltolaki korostaa ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ammatillista riippumattomuutta työnantajasta, pätevyyttä ja riittävää täydennyskoulutusta. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tiedot ja taidot ovat ajantasaiset.
Tämä konkretisoituu siten, että työnantaja huolehtii heidän riittävästä täydennyskoulutuksestaan, joka tulee tapahtua vähintään kolmen vuoden välein.
Huomion arvoista on, että tämä täydennyskouluttamisvelvoite kohdistuu myös itsenäisenä ammatinharjoittajana työterveyshuoltotehtävissä toimivaan terveydenhuollon ammattihenkilöön.
Tässä laki puhuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joita koskee laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä eli lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi jne. Erityisesti on todettava, että lain tarkoitus ei ole vähentää fysioterapeuttien käyttöä työterveyshuollossa. Päinvastoin, lain esitöissä korostetaan heidän palveluidensa tarpeen lisääntymistä.
Terveystarkastus
Laissa todetaan, että työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta terveystarkastukseen, joka on välttämätön.
Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:ssä säädetään. Tämä tarkoittaa sitä, että terveystarkastusta ei voida tehdä, jos henkilö kieltää tarkastuksen tekemisen ollessaan työterveyshuollon vastaanotolla.
Tällöin henkilöä ei voida sijoittaa sellaiseen työhön, johon sijoittamisen edellytys olisi terveystarkastuksen suorittaminen.
Työntekijän terveydentilatiedot
Työntekijän terveydentilatiedot sisältyvät potilasasiakirjoihin, joista säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Potilaslakiin sisältyvän valtuutuksen nojalla sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen 99/2001 sekä laatinut oppaan, joka sisältää tarkemmat ohjeet potilasasia- kirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon sisältyvän materiaalin säilyttämisestä (Opas 2001:3).
Työntekijän terveydentilatietoja ei saa luovuttaa työnantajalle tai muullekaan ulkopuoliselle ilman työntekijän suostumusta. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä on työterveyslääkärin oikeus antaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheutuvissa töissä kirjallinen lausunto terveystarkastuksen johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista, siltä osin kuin ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon sekä ko. lausunto työsuojeluviranomaiselle.
Työntekijän työnantajalle toimittama työkykyään koskeva lääkärinlausunto voidaan luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle, ellei työtekijä ole tätä kieltänyt. Työntekijä voi kieltää edellä selvittyjen todistusten luovuttamisen siten, että kielto koskee myös vastaisuudessa annettavia lausuntoja.
Yhteistoimintavelvollisuus
Kun työnantaja valmistelee työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä, työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
Tällaisia asioita ovat työterveyshuollon yleiset suuntaviivat ja toiminnan suunnittelu, johon lukeutuu toimintasuunnitelma, sisältö, laajuus sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi. Työnantajan tulee antaa työntekijätaholle riittävän ajoissa käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.
Ennen kuin työnantaja ratkaisee työterveyshuollon sisällön (aloittaminen, muuttaminen tai työterveyshuollon järjestämiseen olennaisesti vaikuttavan asian) ja muut mahdollisesti tarjottavat terveydenhuoltopalvelut, on asia käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa, sen korvaavassa yhteistoiminta- menettelyssä tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Mikä työsuojeluvaltuutettua ei ole, asia käsitellään henkilöstön kanssa.
Lisäksi työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus osallistua työterveyshuollon toiminnan kehittämiseen omilla ehdotuksillaan. Ehdotukset ja niistä johtuvat toimenpiteet tulee käsitellä siten, kuin edellisessä kappaleessa on selvitetty.
Rangaistukset
Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta yhteistoiminta velvoitetta, voidaan tuomita rangaistukseen työterveyshuollon yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon.
Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita työterveyspalvelujen laiminlyönnistä sakkoon, mikä hän jättää noudattamatta tahallaan tai huolimattomuudesta mitä säädetään palvelujen järjestämisestä tai ei noudata työsuojeluviranomaisen antaa päätöstä järjestämisvelvollisuuden sisällöstä.
Valvonta
Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä lääninhallituksille kuuluu lain mukaan työterveyshuollon toiminnan valvonta. Työterveyshuollon neuvottelukunta seuraa lain toteutumista ja työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttöä, erityisesti fysioterapeuttien ja psykologien käyttöä.
Työterveyshuoltolaki lakitietopalvelu Finlexissä
Lisätietoja sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi