Hyvä työ ja työympäristö edistävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Hyvän työn ja työympäristön aikaansaaminen edellyttää monia työelämän uudistuksia. Tärkeintä on työvoiman määrän oikea mitoittaminen. Lisäksi tarvitaan työaikojen ja töiden uudelleenjärjestelyjä, osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä, työyhteisöjen toimivuuden sekä työympäristön, työolosuhteiden ja työsuhdeturvan parantamista.
Työvoiman määrän oikea mitoittaminen laajasti vaatii työllisyyttä edistäviä palkka- ja veroratkaisuja. Sen lisäksi eri toimialoilla on alakohtaisia erityisongelmia, joihin pitäisi löytää ratkaisu. Toimihenkilökentässä työvoimapulasta ja sen seurauksista kärsivät eniten rahoitusala ja terveydenhuolto. Sijaisjärjestelyt ja mahdollisuus saada palvelua jonottamatta on ratkaistava työpaikoilla.
Johtajuustaidot punnitaan, kun arvioidaan henkilöstön oikeaa työn kuormittavuutta. Tämän ongelman ratkaisuksi on kehitetty ja on mahdollista edelleen kehittää hyviä henkilöstön kuormitusta kuvaavia mittareita, joita voidaan hyödyntää arvioinnissa.
Joustavat työaikaratkaisut ja jatkuva oppiminen avuksi
Työajat ovat venyneet ja raja työn ja vapaa-ajan välillä ei varsinkaan asiantuntijatehtävissä ole enää selkeä. Ansiotyöt tulevat kotiin mukaan. Työn ja yksityiselämän rentouttava yhteensovittaminen vaikeutuu ja työstä elpymisajat lyhenevät. Siksi tarvitaan ns. tuuletusaukkoja: yksilölliset tarpeet huomioivia työaikoja, osa-aikaeläkkeen ja osa-aikalisän muodossa tapahtuvaa joustoa ja vapautumista työstä, mahdollisuutta lähteä vuorotteluvapaalle ja mahdollisuutta säästää pidempiä vapaita tai lähteä tarvittaessa hoivavapaalle. Näiden lisäksi ylitöiden teettämisen valvontaa on tehostettava entisestään.
Jatkuvan oppimisen vaatimus on osa nykypäivän työelämää. Työssä tarvittavat taidot ja tiedot muuttuvat jatkuvasti ja yhä nopeampaan tahtiin. Tarvitaan mm. sosiaalisia vuorovaikutustaitoja perinteisen osaamisen lisäksi.
Jotta tuntisi hallitsevansa työnsä ja saavansa sitä kautta myönteisiä kokemuksia elämäänsä, olisi kaikille työntekijöille annettava mahdollisuus kouluttautumiseen tai työssä oppimiseen työaikana työn tarvitsemien taitojen ajantasaistamiseksi ja edistämiseksi. Yleisesti luullaan, että näin asia jo olisi, mutta useat STTK:laisten liittojen jäsenet joutuvat edelleen kehittämään työssä osaamistaan vapaa-ajallaan iltaisin ja viikonloppuisin.
Henkilöstön edustajat tärkeässä roolissa
Työyhteisöjen toiminnan tietoinen kehittäminen tehostaisi ja parantaisi paljon työn tekemistä ja sen laatua. Työpaikoilla yhdessä tehtäviä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia pitäisi käyttää apuvälineinä.
Henkilöstön edustajilla on merkittävä tehtävä työelämän laadun parantamisessa. Heille tulisi antaa tähän työhön tarvittavat mahdollisuudet. Henkilöstön edustajien osaamisesta - niin henkilöstön edustajan tehtävissä kuin omassa ammatissaan - on huolehdittava. Henkilöstön edustajat olisikin nähtävä yrityksissä luotettavina työelämän muutosten ohjaajina ja samalla henkilöstön tukijoina. Onhan yksintyöskentely ja tuen puute työyhteisössä todettu yhdeksi ihmisiä nykyisin vaivaavaksi asiaksi.
Viime vuosina on tehty useita lakimuutoksia, jotka osaltaan voivat vaikuttaa siihen säädöspohjaan, mikä liittyy työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseen. Työterveyshuolto- ja turvallisuuslainsäädäntö on uusittu. Keskeisenä pyrkimyksenä jälkimmäisen uudistuksessa oli työn henkisen rasittavuuden huomioon ottaminen.
Lisätietoja STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen.