Työkyky nähdään liian usein vain yksilön terveytenä ja erityisesti fyysiseen suorituskykyyn liittyvänä asiana. Tänään ja tulevaisuudessa keskeinen osa työkyvystä liittyy osaamiseen. Osaamisella ei tarkoiteta vain sitä, miten hyvin työntekijä selviytyy päivittäisistä töistään, vaan myös sitä, millaisen panoksen hän pystyy antamaan omien töidensä sekä koko työyhteisön toiminnan kehittämiseen.
Työkykyä ei pidä nähdä vain yksittäisen työntekijän ominaisuutena. Työpaikoilla puhutaan paljon yhteistyöstä ja tiimeistä. Myös työkykyä olisi tarkasteltava työyhteisön ominaisuutena. Työkykyinen työyhteisö on oppiva työyhteisö.
Sen jäsenillä on yhteinen näkemys toimintaympäristöstä, toiminnan tavoitteista ja niihin pääsemisen keinoista. Se osaa myös paremmin hyödyntää yksittäisissä työtekijöissä piilevät lahjakkuudet ja erityispiirteet niin työn tekemisessä kuin toimintojen kehittämisessäkin. Näin ollen työkykyinen työyhteisö on enemmän kuin joukko yksittäisiä työkykyisiä työntekijöitä.
Työkykyä ylläpitävä toiminta ulottuu laajalle
Työkykyä ylläpitävä toiminta nähtiin pitkään vain työntekijöiden terveyden ja fyysisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävänä toimintana. Vastuunkantajana tässä työssä toimi pääasiassa työterveyshuolto.
Nykyaikaisen käsityksen mukaan tykytoiminta kohdistuu työhön ja työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän voimavaroihin ja terveyteen sekä ammatilliseen osaamiseen. Toiminta voi olla korjaavaa tai ennaltaehkäisevää. Sisällöllisesti näkemys ei tuo mitään uutta tarkastelun kohteeksi. Tykytoiminnan piiriin kuuluvia asioita on kehitetty kautta aikojen. "Uusi" ajatus on se, että usein nämä toisistaan irrallisina pidetyt asiat saadaan yhteiseen keskusteluun. Päätösten kokonaisvaikutukset on näin ollen helpompi nähdä ja hallita.
Tykytoiminnan eri osa-alueilla toimii useita asiantuntijoita. Onnistunut tykytoiminta edellyttää yhteistyötä, jossa kaikkien näkemykset otetaan huomioon. Vastuu kehityksestä kuuluu kaikille. Asiantuntijuutta käytetään näkemysten laajentajana ja virikkeiden antajana. Päätökset tehdään yhdessä, ei pelkästään ylhäältä-alas-saneluna.
Tykytoimintaa toteutetaan työpaikoilla usein erityyppisinä projekteina, kampanjoina tai tapahtumina. Niiden ongelma on, että ne alkavat ja loppuvat ja vain osa työntekijöistä osallistuu niihin. Terveys- ja liikuntapainotteinen tykytoiminta tapahtuu lisäksi pääosin työstä irrallaan ja työpaikan ulkopuolella. Molempia edellä mainittuja tykytoiminnan muotoja tarvitaan, mutta parasta tykytoimintaa on se, mikä pystytään kytkemään luonnolliseksi osaksi normaalia työtä.
Liittämällä töiden kehittäminen osaksi normaalia työtä varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden työ- ja elämänkokemuksen myötä hankitut näkemykset ja kokemukset saadaan koko työyhteisön käyttöön.
Lisätietoja työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen