Liikunta auttaa jaksamaan työssä

Liikunta on tärkeä osa työhyvinvoinnin kehittämistä. Raskaissa töissä työskenteleville hyvä toimintakyky on työväline, josta on jatkuvasti huolehdittava. Ruumiillisesti raskasta työtä tekeviä STTK:laisia ammattilaisia työskentelee mm. hoitoalalla, palo- ja pelastusalalla sekä poliisin ja armeijan palveluksessa. Raskas työ kuluttaa ihmistä.

Hyvää toimintakykyä tarvitsevat myös toimistotyön tekijät, joita on valtaosa STTK:laisista. Pitkät istumisjaksot ja paikallaan olo kuormittavat ja kuluttavat ihmistä siinä missä fyysisesti raskas työkin.

Työntekijän liikunnallinen elämäntapa vaikuttaa työkykyyn parantavasti. Se parantaa fyysisen kunnon lisäksi myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Liikunnan varaan ei työhyvinvoinnin kehittämistä kuitenkaan voida jättää. Nykypäivän työelämässä yhä tärkeämpi osa työkykyä liittyy ammatilliseen osaamiseen, vaikutusmahdollisuuksiin ja työolosuhteiden kehittämiseen.

Parhaimmillaan työhyvinvointiin tähtäävä toiminta on, kun samanaikaisesti ja koordinoidusti kehitetään työntekijän terveyttä ja toimintakykyä, työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja työyhteisöä ja vielä niin, että kaikki toiminta kytkeytyy saumattomalla tavalla arkeen työ- tai perhe-elämässä.

Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on kuitenkin viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Liikunnallinen elämäntapa syntyy, jos syntyy, ihmisen omasta tahdosta. Siihen ei voi pakottaa. Liikkumisen pitää olla kivaa. Pakonomainen liikunta aikaansaa stressiä, joka puolestaan alentaa työhyvinvointia.

Mitä pienempi kynnys ihmisellä on liikkua sitä parempi. Arkiliikunta on hyvää liikuntaa, vaikkei siinä hikeä pintaan saisikaan. Monille arkiliikunta on myös ainoa sopiva vaihtoehto.

Fyysistä toimintakykyä voi kehittää liikkumalla töissä ja vapaa-aikana mahdollisimman paljon ja monipuolisesti. Auton voi korvata polkupyörällä ja töihin voi kävellä. Myös julkisen liikenteen käyttäminen lisää liikuntaa. Työpaikalla ei tarvitse käyttää hissiä ja työhön voi sisällyttää lyhyitä liikkumishetkiä.

Arki- ja hyötyliikunnan lisäksi toimintakykyä voi kohentaa varsinaisella liikunnalla. Tilannetta voidaan parantaa lisäämällä työnantajan velvoitteita tukea henkilöstön aktiivisia liikuntaharrastuksia. Liikuntasetelien verotusarvon tulisi olla riittävän houkutteleva, jotta työntekijät käyttäisivät niitä. Joillakin aloilla työnantaja sallii työntekijöiden harrastaa liikutaa myös työajalla.

Lisätietoja työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen
 

 
 
© Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 2013