EU:n sosiaali- ja työministerien kokouksessa saavutettiin 9.6.2008 poliittinen ratkaisu työaikadirektiivistä. Ratkaisu syntyi määräenemmistöpäätöksin eli kyseessä oli äänestysratkaisu.
Euroopan parlamentti äänestää direktiiviehdotuksesta ja mahdollisista muutosesityksistä joulukuun 17. päivän istunnossaan. Direktiivin muutosten voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää (yhteispäätösmenettely).
9.6.2008 syntynyt ratkaisu on törmännyt vakaviin ongelmiin parlamentissa. Esimerkiksi ns. opt out -järjestelmään on vaadittu parlamentin käsittelyssä tiukennuksia. Opt out - järjestelmä tarkoittaa pelkistetysti sitä, että lailla voidaan sallia työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella työaikasuojelun sivuuttavista työajoista. Kansallinen työaikalakimme ei tällaista sopimusta salli.
Jos direktiiveihin ei enää tehdä muutoksia, ei ratkaisulla ole suoranaista vaikutusta Suomen kansalliseen järjestelmään. Jatkossakin kansallinen järjestelmämme perustuu työehtosopimusmääräyksiin sekä työaika- ja työsopimuslakiin. Kansallisia lakeja ei työaikadirektiivin johdosta ole tämänhetkisten tietojen mukaan tarpeen muuttaa.
Työaikadirektiivistä syntynyt ratkaisu on palkansaajien, työssä jaksamisen ja työaikasuojelun kannalta huono tulos.
Työaikadirektiivin muutosten syynä oli ennen kaikkea Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisut, joiden mukaan erityisesti terveydenhoitoalan päivystysajat ovat työaikaa. Tulkinta johti siihen, että ilmeisesti 23 EU:n jäsenmaan kansalliset järjestelmät eivät täyttäneet direktiivin vaatimuksia työaikasuojelusta.
Palkansaajaliikkeiden kannalta työaikadirektiivin muuttaminen oli tarpeen erityisesti ns. opt out-järjestelmän johdosta. Direktiivin uudistaminen on ollut vireillä jo vuosia.
Työaikadirektiivi (2003/88/EC) on EU:n työelämän perusdirektiivejä. Siinä määritellään mm. enimmäistyöajat ylipitkien työaikojen estämiseksi ja minimilepoajat työaikasuojelun varmistamiseksi. Kansallisten työaikalakien tulee toteuttaa direktiivin minimisuoja.
Syntynyt ratkaisu vastaa EU:n puheenjohtajamaan Slovenian tekemää esitystä muutamin poikkeuksin. Olennaisimmat poikkeukset ovat:
- enimmäistyöaikoja ei tarvitse noudattaa Slovenian esittämän 4 kk sijasta alle 10 viikon työsuhteissa,
- työsuhteen ensimmäiset kuusi kuukautta työntekijä saa purkaa opt out-sopimuksensa ilman seuraamuksia (Slovenia esitti 3 kk.).
Työaikadirektiivin uudistamisen tavoitteena olisi pitänyt olla jäsenmaiden välisen epäterveen työaikakilpailun estäminen ja työaikasuojelun parantaminen. Nyt tehty ratkaisu direktiivin uudistamiseksi ei tätä tavoitetta toteuta.
Olennaisimpana seikkana ratkaisussa voi pitää sitä, että mm. terveydenhoitoalan ja tietoliikenteen palvelutehtävien yhteydessä tehty päivystysaika ei ole työaikaa, ellei siitä työehtosopimuksella näin sovita tai lailla määrätä. Suomen työaikalain mukaan esim. sairaalassa suoritettava päivystysaika on työaikaa, ellei siitä ole toisin alan työehtosopimuksessa sovittu. Työaikadirektiivin muutoksilla ei ole ilman kansallisen työaikalakimme muuttamista vaikutusta esim. palokuntien tai hoitolaitosten työaikamääräyksiin. Kansallisen työaikalain muuttaminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista.
Suurin ongelma ratkaisussa kuitenkin on se, ettei siinä ole riittäviä rajoituksia ns. opt out-järjestelmälle. Järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat sopia, ettei työsuhteessa noudateta enimmäisviikkotyöaikaa.
Hyväksytty ratkaisu sallii työntekijän ja työnantajan sopia työajasta kunhan työaika ei ole enempää kuin keskimäärin 60 tuntia/vko kolmen kuukauden tasoittumisjaksossa. Suomen kansallinen työaikalaki ei em. sopimista salli.
Euroopan parlamentti äänesti työaikadirektiivistä 17.12.2008.
Lisätietoja lakimies Juri Aaltonen