Kolmikantaisesti valmisteltu sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos ("lex nokia") astui voimaan 1.6.2009. Muutoksella yhteisötilaajalle, esimerkiksi työnantajalle, annetaan tietyin edellytyksin oikeus käsitellä sähköisiä tunnistamistietoja tilanteessa, jossa epäillään elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten yrityssalaisuuksien luvatonta paljastamista. Samalla selkeytetään yhteisötilaajan oikeutta käsitellä tunnistamistietoja tietyissä väärinkäytöstilanteissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä seuraa ja arvioi sääntelyn toimivuutta. Ryhmän toimikausi on 1.6.2009–1.6.2011. Työryhmä ![[PDF]](/Layout/Default/BlueMeteorite.Meteor.Web.UI/Components/File/Image/FilePDF.gif)
antoi väliraporttinsa joulukuussa 2010 ja antaa lopullisen raporttinsa kesällä 2011.
Muutos täsmensi syyskuussa 2004 voimaan tullutta tietosuojalakia, jossa viestinnän luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet ulotettiin koskemaan myös tavallisia yrityksiä. Muutosesitys valmisteltiin, koska lain seurannassa on havaittu ongelmia väärinkäytössäännöksen käytännön soveltamisessa.
Toimintatavat tietosuoja-asioissa työpaikoilla vaihtelevat ja sekä työntekijöiden että työnantajien kesken on epätietoisuutta ja epäluuloja. Nyt tehty lakimuutos selkeyttää tilannetta.
Muutosten valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota perusoikeuksien toteutumiseen. Keskeisinä elementteinä ovat olleet säännösten tarkkarajaisuus, hyväksyttävyys ja suhteellisuus. Myös oikeusturvakeinojen on oltava kattavat ja toteuttamiskelpoiset.
Tietoturva ja ohjeistus ensisijaiset keinot
Yritysten tulee suojata viestintäverkkonsa ja -palvelunsa sekä yrityssalaisuutensa ensisijaisesti tietoturvan keinoin ja käyttäjille annettavilla ohjeilla. Tunnistamistietojen käsittely on vasta viimesijainen keino.
Tunnistamistietoja ovat esimerkiksi tieto viestin lähettäjästä ja vastaanottajasta, yhteyden kestosta, reitityksestä, ajankohdasta ja siirretyn tiedon määrästä.
Näiden tietojen käsitteleminen on sallittua, jos viestintäverkkojen luvaton tai viestintäpalveluiden ohjeiden vastainen käyttö aiheuttaa työnantajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa, tai paljastaa ulkopuolisille elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä yrityssalaisuuksia. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta avata viestejä.
Tunnistamistietojen käsittelyn perusteita on käsiteltävä avoimesti työpaikoilla ja niistä pitää tiedottaa työntekijöille yhteistoimintamenettelyssä. Tietojen manuaalisen käsittelyn kohteena olevalle työntekijälle tulee aina ilmoittaa käsittelystä ja sen perusteista. Toimintaa valvoo tietosuojavaltuutettu.
Muutokseen sisältyy myös muita tietoturvallisuutta koskevia asioita, joilla parannetaan mahdollisuutta huolehtia viestintäverkkojen ja -palvelujen tietoturvasta. Aiemmin voimassa olleet lain tietoturvasäännökset eivät vastanneet nykyisiä tarpeita roskapostin ja haitallisten viestien automaattiseksi suodattamiseksi eivätkä hyökkäysten ja muiden uhkien selvittämiseksi ja torjumiseksi.
Työntekijän suojaksi useita turvalausekkeita
Työmarkkinajärjestöt ovat olleet yksimielisiä valmistellusta muutoksesta.
STTK arvioi, että muutoksessa työntekijöiden yksityisyyden suoja ja viestinnän luottamuksellisuus turvataan, mutta ratkaisu huomioi myös liiketoiminnan ja työnantajan kannalta välttämättömiä tarpeita.
STTK korostaa, että muutos sisältää useita työntekijän suojaksi tehtyjä turvalausekkeita eivätkä ehdotetut tunnistamistietojen käsittelyoikeudet missään tilanteessa anna työnantajalle oikeutta avata sähköpostiviestejä.
Työntekijän suojan kannalta keskeiset ehdot muutoksessa:
- Tunnistetietojen käsittely on viimesijainen toimenpide (ensisijaisesti työnantajan on suojattava viestintäverkkonsa ja -palvelunsa sekä yrityssalaisuutensa tietoturvalla sekä käyttäjille annetuin kirjallisin ohjein)
- Työnantajan on ilmoitettava etu- ja jälkikäteinen käsittelystä tietosuojavaltuutetulle sekä jälkikäteinen henkilöstön edustajille
- Käsittelyn perusteet on tiedotettava yhteistoimintamenettelyllä etukäteen henkilöstölle
- Työnantajan on nimettävä etukäteen henkilöt, joiden tehtäviin tunnistamistietojen käsittely kuuluu tai määriteltävä mainitut tehtävät
- Työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys automaattista hakua seuraavasta manuaalisesta käsittelystä
- Työnantajalla ei ole oikeutta käsittelyyn työajan seuraamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työntekijä ollut yhteydessä henkilöstön edustajaan, työsuojeluviranomaisiin tai työterveyshuoltoon
- Mahdollisuus tunnistetietojen käsittelyyn ei murra lähdesuojaa
- Puheluiden ja tekstiviestien tunnistamistiedot suljettu menettelyn ulkopuolelle
- Työsuhteen päättämistä koskeviin säännöksiin ei tule muutoksia
- Muutoksen vaikutuksia arvioi seurantaryhmä, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ovat edustettuina.
Katso myös:
Lisätietoja lakimies Anja Lahermaa