1. Kyselyn tausta
Tietoalat STTK selvitti kyselyllä touko-elokuussa 2008 tieto- ja viestintäteknologia-alan pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen haasteita. Yritysten johtajille suunnatussa selvityksessä kysyttiin yrityksen taustoista, tapahtuneesta kasvusta, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvistä suunnitelmista lähivuosille, työllistämisen esteistä sekä ICT-alan painoarvosta Suomen elinkeinopolitiikassa. Kyselyyn vastasi 87 ICT-alan johdon edustajaa.
Vastaajista suurin osa edusti yrityksiä, jotka työllistävät 50 henkilöä tai alle (61 %). 51-100 henkilöä työllisti 21 % ja yli 100 henkilöä 18 % yrityksistä. Kotimaisessa omistuksessa oli 62 %, ulkomaisomisteisia 18 % ja sekä koti- että ulkomaisomisteisia 20 %. Kotimaisomisteisista yrityksistä kansainvälistymiseen halukkaita on suurin osa, 76 %.
Yrityksistä 38 % on yli 20-vuotiaita, 57 % 6-20-vuotiaita ja 5 % 5-vuotiaita tai nuorempia. Kaikista yrityksistä Uudenmaan läänissä sijaitsee 58 %, Länsi-Suomen läänissä 30 %, Itä-Suomen läänissä 7 % ja Oulun ja Lapin läänissä 5 %, suomalaisomisteisissa vastaavat luvut ovat 38, 42, 12 ja 8%.
2. Keskeiset tulokset
Yrityksistä 83 % on viimeisen parin vuoden aikana kasvanut voimakkaasti tai jonkin verran. Lähivuosien kasvustrategia yrityksissä on enimmäkseen kasvaminen mahdollisuuksien mukaan tai voimakas kasvu (90 %).
Tärkeimmät kasvukeinot lähivuosina liittyvät uusien ohjelmistotuotteiden, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen (66%), yhteistyön lisäämiseen muiden yritysten kanssa (63 %) sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen (59 %). Noin kolmannes vastaajista näki tärkeiksi kasvukeinoiksi myös henkilöstön kasvattamisen, myyntiverkoston kehittämisen sekä viennin aloittamisen uusiin kohdemaihin.
Kasvuun liittyvinä keskeisimpinä esteinä pidettiin osaavan myyntihenkilöstön saatavuutta (46 %), kireää kilpailutilannetta (44 %) sekä osaavan projektijohdon saatavuutta (36 %).
Työvoimakustannukset mainitsi keskeiseksi esteeksi 29 % vastaajista. Uusien työntekijöiden palkkaamisen esteeksi mainittiin mm. osaavan henkilöstön saatavuus, epävarma taloustilanne sekä palkkakulut.
Kansainvälistymisen esteiksi mainittiin mm. kansainvälisen markkinaosaamisen (13 %) ja ylipäänsä kansainvälisen osaamisen puute (12 %). Viidennes yrityksistä ilmoitti, ettei halua kansainvälistyä. Mahdollisen kansainvälistymisen keinoista yritykset suosivat oman toimiston/organisaation ulottamista uusille markkinoille (38 %) ja omien jälleenmyyjien hakemista (30 %), mieluummin kuin todennäköisesti kustannustehokkaampia ja helpommin toteutettavia keinoja kuten agentteja (15 %) tai internetiä/sähköistä kauppapaikkaa (13%).
Erityisesti kasvuhakuisissa ja –kykyisissä yrityksissä kasvun esteinä oli osaavan henkilöstön puute (erityisesti myynnissä, 52% ja ohjelmoinnissa, 30%).
Kasvuhakuisten tai kasvaneiden sekä kotimaiste yritysten tarjoamat ratkaisut liittyvät pääasiassa ICT-konsultointiin, sähköiseen kaupankäyntiin sekä internet/intranet/ekstranet- ja mobiiliratkaisuihin
Kaikista vastanneista 56 % piti ICT-alan painoarvoa suomalaisessa valtion elinkeinopolitiikassa korkeintaan tyydyttävänä. Erityisesti ICT-alan pk-yritysten painoarvoa piti korkeintaan tyydyttävänä 70 % vastaajista. Suomalaisomisteisten yritysten arvio oli vielä huonompi: 75 % suomalaisomisteisista pitää ICT-alan ja alan pk-yritysten painoarvoa Suomen elinkeinopolitiikassa korkeintaan tyydyttävänä.
3. Tarvittavat toimenpiteet kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi: pk-yritysten kasvuohjelma
Kyselyn tulosten perusteella nousee selkeitä kehittämistarpeita ICT-alan pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Toimenpiteet liittyvät mm. alan työllisyyden yleiseen vahvistamiseen, koulutuksen kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen sekä alan yritysten yhteistyön tukemiseen.
3.1. Työllisyyden vahvistaminen ja henkilöstön lisääminen
Tulosten mukaan ICT-alan pk-yritysten kasvuhalukkuus paranee radikaalisti, kun yrityksen koko ylittää 25-30 työntekijää ja erityisen voimakkaasti, kun päästään 50 työntekijään. Yritysten kasvua tuon kriittisen pisteen yli tulisi tukea, sen jälkeen halu kasvaa ja kehittyä nousee sisältä päin. Yksi keskeisistä lisähenkilöstön palkkaamisen esteistä oli osaajapula, joten alan koulutus vaatii kehittämistä. Lisäksi uusien työntekijöiden palkkaamisen alkukustannuksia voitaisiin helpottaa esim. ensimmäisten kuukausien sosiaalimaksuja alentamalla.
Henkilöstömäärän sijaan yrityksen ikä vaikuttaa selvityksen mukaan kasvuhalukkuuteen negatiivisesti: kun yritys saavuttaa 20 vuoden iän, kasvuhalu romahtaa. Tällaisissa tilanteissa yritysten kasvuhalukkuutta voitaisiin ylläpitää mahdollistamalla yritysjärjestelyt, joissa esim. olemassa olevat työntekijät voisivat siirtyä yrityksen johtoon perustajien sijaan. Ylipäätään omistajavaihdoksia pitäisi tukea entistä tehokkaammin.
Talouden kriisiaikoina ICT-ala kärsii mittavista irtisanomisista. Isoista yrityksistä irtisanottaville tulisi löytää nopeita reittejä ja työllistämisohjelmia sijoittua pk-yrityksiin, joissa on edelleen työvoimapulaa. Isojen yritysten osaajat voisivat siten siirtää pk-yrityksiin omaa osaamistaan hyödynnettäväksi.
ICT-alan kehittyminen edellyttää henkilöstön osaamistason nostamista. Erityisesti pula on kehittämissuuntautuneista asiantuntijoista. Talouden murrosvaiheissa erilaisia ICT-kehityshankkeita tulisi lisätä voimakkaasti, jotta alalle saataisiin erityisesti kaivattua ohjelmisto-, projekti- ja myyntihenkilöstöä.
3.2. Koulutus ja osaaminen
Oppilaitokset ja ICT-alan opetus saivat kyselyssä osakseen paljon kritiikkiä. Opetuksen ongelmista johtuva osaaja- ja osaamispula nähtiin keskeisenä esteenä yritysten kasvulle ja sen koettiin vaikuttavan myös kansainvälistymiseen. Alan oppilaitokset puolestaan eivät tahdo saada riittävästi opiskelijoita.
Alan oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta ICT-alan koulutusohjelmat ja sitä kautta valmistuvien osaaminen saataisiin paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.
Opinto-ohjaajien tietämystä ICT-alasta ja sen koulutuksesta tulisi lisätä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Opetuksen yhteyttä työelämään tulisi vahvistaa mm. alan opettajien työharjoittelua lisäämällä, perustamalla yritysvetoisia kehitysryhmiä, tiivistämällä opinnäytetöiden työelämälähtöisyyttä sekä luomalla malleja oppimateriaalien auditoimiseksi. Oppilaitokset ja yritykset voisivat yhteisillä, vahvat taloudelliset kannustimet sisältävillä ohjelmistokilpailuilla nostaa esiin nuoria huippuosaajia.
Oppilaitoksille (erityisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot) tulisi ohjata projektirahaa vahvojen ohjelmistokoulutus- ja projektiosaajakoulutusten suuntaamiseksi opiskelijoille joko osana valmistavaa koulutusta tai täydennyskoulutuksena.
Ohjelmistokielten opettamisessa tulisi painottaa ohjelmistokielten teoreettisen ymmärtämisen ja yleisosaamisen ohella vähintään yhden ohjelmistokielen riittävää osaamista sekä ohjelmistotuotannon kehittämistä. Alan opetukseen tarvittaisiin konkreettisempia ja käytännönläheisempiä sisältöjä.
Lisäksi tulisi kehittää koulutusohjelmia ICT-alan pk-yritysten kansainvälistymisen osaamisen lisäämiseksi, ohjelmistojen tuotteistamisosaamisen kehittämiseksi, ohjelmisto-osaamisen syventämiseksi (ohjelmointi, projektiosaaminen, myyntiosaaminen) sekä työntekijöiden osaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi.
3.3. Alan yritysten yhteistyön tukeminen
ICT-alan pk-yritysten verkottumista ja yhdistymistä tulisi edistää erilaisin projektein sekä riskirahoituksen keinoin.
Ohjelmistotuotantoa tulisi tehostaa synnyttämällä pooleja, joille pk-yritykset voisivat tehdä ohjelmistopilotteja. Tie pilottiyritysten löytämiseksi on tällä hetkellä liian pitkä.
Lisäksi tulisi kehittää malleja pk-yritysten ICT-ohjelmistoratkaisujen tuotteistamiseksi ja levittämisen helpottamiseksi. Tällainen olisi esimerkiksi pk-yritysten yhteinen verkkokauppapalvelu ohjelmiston monikielisen palveluympäristön toteuttamiseksi. Yhteinen palvelu vähentäisi myös kaupallisia riskejä. Lisäksi tulisi kehittää markkinointipooleja sekä kansainvälistymistä edistäviä erityisprojekteja ja –malleja (kuten messu- ja markkinointiprojekteja).
Ohjelmistoyritysten kansainvälistymisen tueksi ja kansainvälisten partnerien hakemiseksi tulisi luoda markkinointitukirahoituksen malleja. Pörssiin voitaisiin toteuttaa kasvuyritysten osakemarkkinat tukemaan riskirahan saamista alan pk-yrityksille.
3.4. Julkishallinnon kilpailuttamiskäytäntöjen tarkistaminen
Valtiovallan ja kuntasektorin tulisi varmistaa omassa kilpailutuskäytännössään läpinäkyvyys. Niiden tulisi mahdollistaa hankinnoissa ICT-alan pk-yritysten aito kilpailu projekteista suurten yritysten kanssa, mm. tarkistamalla kilpailutuksen ehtoja siten etteivät ne sisällä liian suuria riskejä pk-yritysten kannalta.
4. Yhteenveto toimenpiteistä
ICT-alan pk-yritykset tarvitsevat siis monia toimenpiteitä koostavan toimenpideohjelman, joka mahdollistaa niiden kasvun, työllistävyyden ja kotimaisen osaamisen vahvistamisen. Useimmat ohjelmaan esitetyt toimet edellyttäisivät myös osallistuvien yritysten rahoitusta. Ohjelman tulisi sisältää mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä:
• ICT-alan yritysjärjestelyjen tukiohjelma, joka mahdollistaa sujuvat yrityksen tai perheen sisäiset omistajajärjestelyt ja yritysten kasvuhakuisuuden lisäämisen.
• ICT alan pk-yrityksille suunnatun neuvontapalvelun keskittäminen niin, että alan toimijat saavat helposti ja nopeasti tiedon mahdollisista kasvuun ja kansainvälisyyteen liittyvistä tukitoimenpiteistä ja ohjelmista.
• Suuryritysten osaajakeskusten verkottaminen alan pk-yritysten kanssa. Tähän liittyy keskeisesti TE-keskusten toiminta, niiden tulisi kehittää erityisesti ICT-alan pk-yrityksille suunnatut neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotta osaava työvoima voidaan kanavoida pk-yritysten kasvua ja kehitystä tukemaan.
• Työllistämistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että ICT-alan pk-yritykset saisivat työllistämistukea uusien työntekijöiden palkkauksen alkukustannuksiin
• ICT-alan koulutuksen kehittäminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen. Erityisesti tulisi pitää huoli koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämisestä sekä erityisosaamisen tarjoamisesta. ICT-alan pk-yritysten kannalta keskeisiä painotuksia olisivat kansainvälistymisosaamisen lisääminen, ohjelmistokielten ja ohjelmistojen tuotteistamisosaamisen syventäminen, myynti- ja projektiosaaminen.
• Oppilaitosten t&k-toiminnan rahoitusta tulisi lisätä, samoin luoda malleja, joilla ICT-alan erityisosaamista voidaan tarjota joko tutkintokoulutuksen sisällä tai jatko- ja täydennyskoulutuksena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistoille tulisi suunnata projektirahaa vahvojen ohjelmistokoulutus- ja projektiosaajakoulutusten suuntaamiseksi opiskelijoille.
• Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi rahoittaa esimerkiksi Uudenmaan TE-keskuksen kautta ICT-alan verkkokauppakokeilu, joka toteutettaisiin alan yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä. Tavoitteena olisi tuottaa yhteinen verkkokauppapalvelu ohjelmistojen monikielisten palveluympäristöjen luomiseksi. Yhteisellä palvelulla myös vähennettäisiin pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyviä kaupallisia riskejä ja saataisiin kokemuksia ohjelmistotuotteiden kansainvälisen kaupan kehittämisestä.
• TE-keskuksille tulisi varata resursseja rahoittaa ja tukea alueillaan ICT-alan yrityksiä erilaisten yhteistyöverkostojen ja pilottihankkeiden luomisessa.
• Julkishallinnon kilpailutusmenettelyjä tulisi kehittää. Toimenpiteinä tulisivat kyseeseen valtion virastoille annettujen kilpailutusohjeistojen sekä Kuntaliiton kilpailutussuositusten tarkistaminen. Kilpailutusmenettelyä tulisi kehittää entistä läpinäkyvämmäksi. toisaalta myös julkishallinnon sopimuksien sopimussakkopykäliä tulisi tarkistaa ja tarvittaessa kohtuullistaa. Monissa tapauksissa vastuulausekkeet ovat kohtuuttomia sopimuksen arvoon nähden. Pienet yritykset eivät voi osallistua kilpailutuksiin, jos sopimussakot ja muut sanktiot ovat epäsuhdassa sopimuksen arvon kanssa. Nämä toimenpiteet mahdollistaisivat ICT-alan pk-yritysten paremman osallistumisen kilpailutuksiin.
• ICT-alan pk-yrityksille tulisi kehittää oma riskirahoitustuote, joka mahdollistaisi sen, että ne voivat osallistua julkisiin hankintakilpailuihin ja saada tarvittaessa takauksen sopimussanktioiden vastuita varten. Uusi tuote voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Finnveran kautta.