Tietoalat STTK on laatinut oman strategian, jonka tavoitteena on ohjata Tietoalat STTK:n toimintaa ja sen kehittämistä niin, että liittojen sille asettamat tavoitteet toteutuvat mahdollisimman tehokkaasti Yksinkertaistaen sanottuna strategialla tarkoitetaan tässä yhteydessä Tietoalat STTK:n suunnitelmia ja välineitä toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategia on keväältä 2007.
Strategian aluksi hahmotellaan lyhyesti toimintaympäristön muutoksesta seuraavat haasteet Tietoalat STTK:n toiminnalle, sen jälkeen kuvataan toiminnan visio ja sen saavuttamiseksi asetetut tavoitteet ja strategia.
1. Toimintaympäristö
Tietoala on osa suomalaista palvelu- ja hyvinvointiyhteiskuntaa, ei irrallinen toimiala. Nykyinen kehitys vie siihen, että tietoalan työ ulottaa lonkeronsa kaikille aloille, se on osa kaikkea liiketoimintaa ja kaikkia sektoreita. Tietoyhteiskunta on yhä tärkeämpi osa ihmisten arkipäivää.
Erityisesti ICT-sektori ja siihen kuuluvat tavaran-, palvelun- ja sisällöntuotanto ovat avainasemassa. ICT-alan palvelut ja tuotteet lisäävät tuottavuutta ja vahvistavat kilpailukykyä, parantavat tasa-arvoa ja kansalaisten hyvinvointia sekä mahdollistavat tietoyhteiskunnan kehittymisen kokonaisuudessaan kaikilla sektoreilla. Lisäksi ala on merkittävä edelläkävijä tietotyön sekä laajemminkin työelämän toimintamallien ja käytäntöjen kehittäjänä.
Alan menestyminen Suomessa ja Tietoalat STTK:n jäsenten työllisyys perustuu osaamiseen ja alan kilpailukykyisiin toimintaedellytyksiin Suomessa. Työyhteisöjen työhyvinvoinnista, johtamisesta ja innovatiivisuudesta tulee menestystekijöitä. ICT-alalla henkilöstön merkitys toiminnalle on poikkeuksellisen suuri; henkilöstö on uusien innovaatioiden ja ideoiden lähde. Sen vuoksi taloudellinen menestys ja henkilöstön hyvinvointi kulkevatkin käsi kädessä.
Tietohallinto on yritysten ja julkisen sektorin elintärkeä toiminto, jonka tehtävänä on varmistaa liiketoiminnan ja asiakaspalvelun sujuminen ja kehittyminen. Tästä muodostuu haaste työyhteisöille. Tietojohtamisesta tulee entistä selvemmin osa yritysten strategista osaamista. Tämä vaikuttaa jatkossa mm. tietohallinnon ulkoistamisesta käytävään keskusteluun. Ulkopuolisen palveluntuottajan hoitamana henkilöstön sitoutuneisuus on alhaisempi, yrityksen oma vaikutusvalta pienempi ja tietohallinnon laatu laskee helposti.
ICT-alan työt ja niiden tuotantoketjut muuttuvat jatkuvasti. Globalisaatio vaikuttaa ICT-klusterin tilanteeseen vahvasti. Varmimmin Suomessa pysyy työ, joka edellyttää paikallisuutta kuten palvelun fyysistä läheisyyttä tai paikallisten olojen kuten lainsäädännön, kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemusta. Osa tehtävistä automatisoituu ja rutiininomainen työ siirtyy pois Suomesta.
2. Toiminta-ajatus ja visio
Toiminta-ajatus
Tietoalat STTK:n tavoitteena on vahvistaa tietoalalla työskentelevien edunvalvontaa, yhteenkuuluvaisuutta ja ammatillisuutta sekä edistää tietoalan toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä Suomessa.
Visio
Tietoalat STTK:n tavoittelemana tulevaisuudenkuvana on osaamisintensiivinen Suomi, jossa tieto-osaaminen ja työyhteisöjen hyvinvointi ovat kilpailukykyisen toiminnan selkäranka. Tavoitteena on tilanne, jossa maamme työpaikat menestyvät tieto-osaamisen laadulla ei hinnalla.
3. Tavoitteet
Toiminta-ajatuksen ja vision saavuttamiseksi Tietoalat STTK on asettanut joukon tavoitteita.
1) Tietoalan kilpailukyvyn, toimintaedellytysten, kansainvälistymisen ja erikoistumiseen ja sitä kautta alan työllisyyden turvaaminen Suomessa.
2) Jäsenten palkkauksen ja työsuhteen ehtojen kehittäminen yhdessä.
3) Jäsenten työhyvinvoinnin, työyhteisöjen hyvän johtamisen ja toimivan yhteistoiminnan nostaminen alan menestystekijöiksi.
4) Jäsenten ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen työpaikoilla ja mahdollisuuksien luominen heidän omaehtoiselle itsensä kehittämiselle.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Tietoalat STTK:n mielestä on tärkeää vaikuttaa seuraaviin asioihin
- työehtosopimuksiin
- työelämän pelisääntöihin (mm. muualta tulevien työntekijöiden opastaminen suomalaisen työmarkkinajärjestelmään, opasteet omalla kielellä)
- elinkeinopolitiikkaan
- työyhteisöjen henkilöstö- ja koulutuspolitiikkaan
- työvoimapolitiikkaan (osaavan työvoiman saatavuus ja alan koulutuksen kehittäminen = riittävän laaja-alaiselle peruskoulutukselle pohjautuvat erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet, alan vetovoimaisuuden lisääminen, työperäinen aktiivinen maahanmuuttopolitiikka)
- kansalaisten yleisiin tietoyhteiskuntavalmiuksiin (peruskoulutuksen tietoyhteiskuntavalmiudet, kansalaisten tietoverkkoyhteydet)
- alan laatukulttuuriin (vaaditaan laatua ja ollaan siitä ylpeitä), laadusta puhuminen ja kriteereiden luominen
- alan rahoituksen turvaamiseen: riskirahoitus, aloittelevien yritysten rahoitus
- alan innovatiivisuuteen ja tutkimus ja kehittämistoimintaan
- alan joustaviin työjärjestelyihin (mm. etätyön ja joustojen mahdollisuus jäsenten elämäntilanteen mukaan)
- yritysverotukseen ja lainsäädäntöön
- tietoyhteiskunnan edellyttämien yhteisten tietovarantojen ja rekistereiden kehittämiseen (alan kehittymistä hidastavan byrokratian vähentäminen ja päällekkäisyyksien purkaminen, esim. yhteiset rekisterit)
- toimialavuoropuheluun ja kolmikantaiseen työskentelyyn (vuoropuhelun ja yhteistyön kehittäminen eri osapuolien kanssa)
- kansainväliseen edunvalvontaan (kv. vaikuttaminen, EU:n päätöksiin vaikuttaminen)
4. Keinot
- Uusien vientikelpoisten, tuotteistettavien innovaatioiden tuottaminen (kasvuohjelma).
- Osaamisen monipuolistaminen koulutuksen ja aivotuonnin avulla.
- Suomen tekeminen houkuttelevaksi opiskelu- ja työskentelymaaksi.
- Kansallisen tietoyhteiskunnan ja siihen liittyvien välineiden ja palvelujen kehittäminen.
- Henkilöstön ja työyhteisöjen innovatiivisuuden parantaminen luovuudelle ja hyvinvoinnille otollisen työskentelyilmapiirin avulla.
- Tietotyön osaamisen arvostuksen ja alan houkuttavuuden kasvattaminen
- Kilpailuedun tuovan erityisosaamisen löytäminen. Erityisosaaminen voi liittyä maan tuntemiseen, kieleen, vuorovaikutustaitoon, asiakkaan liiketoimintaosaamisen tuntemukseen, korkealaatuiseen palveluun tai tuotteisiin. Tärkeää on löytää kansainvälisistä markkinoista oma lohko.
- Henkilöstöhallinnon ja yhteistoiminnan kehittäminen ICT-työpaikoilla.
- Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla.
- Ihmisten johtamisen taitojen ja esimiestyön kehittäminen.
5. Konkreettiset toimenpiteet
Tietoalat STTK on priorisoinut konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaikkein tärkeimmät toimenpiteet
- Asettaa yhteisiä sopimustavoitteita, joilla pyritään epävarmuuden lieventämiseen sekä työssä jaksamisen edistämiseen.
- Ajaa alan työehtosopimuksiin työnantajille vahvemmat velvoitteet henkilöstön kehittämiseen, koko henkilöstön tasapuolinen koulutusvelvollisuus. Työnantaja tulee sitouttaa työehtosopimuksissa järjestämään, tarjoamaan tai tukemaan jatko- ja täydennyskoulutusta.
- Alan hyvien henkilöstöhallinnon (työpaikkojen henkilöstöpolitiikka, koulutussuunnitelmat, tulos- ja kehityskeskustelumekanismit) käytäntöjen löytäminen, kehittäminen ja lanseeraus työpaikoille, It helps -oppaan kehittäminen ja näitä koskevien yhteisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelu.
- Henkilöstön edustajien yhteinen koulutus (tiedot, taidot ja rooli työpaikoilla)
- ICT-alan kasvuohjelman suunnittelu ja esittäminen mm. tulevaan hallitusohjelmaan
Pidemmälle aikavälille tähtäävät toimenpiteet
- Yhteiskuntavaikuttaminen, esimerkiksi nostamalla toimivat tietoverkkoyhteydet keskeiseksi periaatteeksi tietoyhteiskunnan rakentamisessa ja kansalaisten tietoyhteiskuntapalveluiden hyödyntämisessä.
- Alan koulutuksen kehittämishankkeet: ideointi, sisältöön ja suunnitteluun vaikuttaminen, esimerkiksi osallistuminen ICT-alalle räätälöidyn esimieskoulutuksen kehittämiseen
- Datanomeille suunnattujen erikoistumisopintojen kehittäminen
- Koulutuspoliittisen osallistumisen lisääminen.
- It helps –hankkeen jatkaminen, työyhteisöjen hyvinvointiin ja yhteistoimintaan liittyvien mittareiden ja kehittämisvälineiden tuottaminen, työyhteisöjen auditoinnin ja sertifikaatin kehittäminen
Muut toimenpiteet
- Työnantaja- ja –tekijäpuolten avoin ja todellinen vuoropuhelu alan tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista.
- Osallistuminen alan osaamista ja koulutustarpeita koskevaan ennakointitoimintaan (mm. työvoima- ja opetushallinto) ja sitä koskevaan keskusteluun.
- Tiivis yhteistyö alan koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa.
- Seminaarien järjestäminen, keskeisenä teemana on työhyvinvointi
- Huomion kiinnittäminen sähköisten palveluiden kehittämistarpeeseen sekä kansalaisten mahdollisuuksiin ja valmiuksiin sähköisessä asioinnissa.
6. Tietoalat STTK:n toiminnan kehittäminen
Voidakseen saavuttaa asettamansa tavoitteet Tietoalat STTK:n on kehitettävä jatkuvasti toimintaansa. Toiminnan periaatteena on, että yli liittorajojen haetaan edunvalvonnallisia linjauksia, joilla voidaan parantaa tietoalan työpaikkojen toimintaa. Sopimus- ja neuvottelutoiminnassa kartoitetaan yhteiset neuvottelutoiminnot, joilla tuetaan liittojen omia neuvotteluprosesseja.
Oman toimintansa kehittämiseksi Tietoalat STTK on linjannut seuraavia tavoitteita ja toimintaperiaatteita.
1) Sopimus- ja neuvottelutoiminta
Tietoalat STTK koordinoi alan sopimusneuvotteluvalmistelua, valmistelee ja tarvittaessa asettaa liittojenyhteisiä neuvottelutavoitteita sekä tukee liittojen neuvottelutoimintaa.
- Tavoitteet:
- tällä kierroksella (vuonna 2007) nostetaan esille liittojen yhteisiä tavoitteita,
- jatkossa suoritetaan tavoitteiden valmistelua yhdessä jäsenkyselyillä
- Neuvottelutoiminta
- tällä kierroksella koordinoidaan liittojen neuvottelutoimintaa ja edistetään tiedonvaihtoa neuvottelujen aikana, varsinaiset neuvottelut kukin liitto hoitaa itsenäisesti, mutta liitot voivat tukea toisiaan osana neuvotteluprosessia
- jatkossa: rakennetaan yhteinen neuvottelusuunnitelma ja luodaan tarvittaessa yhteisiä neuvottelukuntia, tiivistetään tiedonkulkua
- Tulosten arviointi: neuvottelukierroksen jälkeen arvioidaan, kuinka yhteisten tavoitteiden asettelussa ja toteuttamisessa onnistuttiin.
2) Yhteiskunnallinen ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen
Tietoalat STTK osallistuu aktiivisesti ICT-alalla käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. kannanottojen, linjausten, aloitteiden, koulutusten ja erilaisten yhteistyöprojektien avulla. Vuoropuhelua alan työnantajaliittojen kanssa jatketaan ja kehitetään. Strategia muodostaa perustan Tietoalat STTK:n yhteiskunnallisille ja elinkeinopoliittisille tavoitteille.
3) Alueellinen vaikuttaminen
Tietoalat STTK tehostaa alueellista vaikuttamista osana liittojen omaa ja STTK:n aluetoimintaa. STTK:n aluetoimikuntien edustajat toimivat STTK:n edustajina mm. maakuntaliittojen alaisissa maakuntien yhteistyöryhmissä sekä TE-keskusten neuvottelukunnissa. Tietoalat STTK linjaa keskeiset, aluetasolla eteenpäin vietävät tavoitteensa ja näkemyksensä STTK:n edustajien käyttöön.
4) Työpaikkatason toiminta
Tietoalat STTK:n muodostama neuvottelukunta tarjoaa alan luottamusmiehille verkostoitumis-, tiedonvaihto- ja yhteistyöväylän. Neuvottelukunta kokoontuu alan ajankohtaisten teemojen ympärille seminaariin 1-2 kertaa vuodessa. Neuvottelukunnan jäsenet voivat myös muodostaa sähköisiä verkostoja keskenään.
Tietoalat STTK tukee henkilöstönedustajien toimintaa alan Eurooppa-yhtiöissä. Yhteisten tukiverkostojen ja koulutuksien kautta saadaan henkilöstöedustajille paremmat vaikuttamismahdollisuudet.
Tietoalat STTK valmistelee alalle sopivia työkaluja työyhteisöjen kehittämiseen ja työolojen parantamiseen.
5) Jäsenhankinta
Tietoalat STTK tukee alan liittojen jäsenhankintaa ja profiloi STTK:ta ICT-alalla toimivien ammattilaisten palkansaajakeskusjärjestönä. Alan jäsenhankintaan pyritään hakemaan yhteistyömuotoja mahdollisuuksien mukaan (esim. yhteiset tilaisuudet, koulutukset, messut tms.).
7. Resurssit
Tietoalat STTK:n toiminnan kehittäminen ja vahvistaminen edellyttää riittäviä resursseja mukana olevilta liitoilta. Yhteistyöllä saadaan aikaan kustannussäästöjä ja pystytään keskittämään resursseja entistä paremmin. Tietoalat STTK laatii vuosittaisen budjetin toimintasuunnitelman pohjalta. Liitot maksavat kustannukset yhteisesti laaditun kustannustenjakomallin pohjalta.