STTK:n kansainvälinen toimikunta on määritellyt linjaukset STTK:n maailmanlaajuiseksi edunvalvonnaksi. Keskiössä ovat työntekijöiden perus- ja ay-oikeudet sekä sosiaalinen ulottuvuus globaalissa markkinataloudessa, ylikansallinen vuoropuhelu ja henkilöstön osallistumismahdollisuudet sekä solidaarisuustoiminta.
Ay-liike on merkittävin yksittäisten ihmisten muodostama maailmanlaajuinen verkosto. Sen merkitys kasvaa koko ajan, koska uusi teknologia ja monikansallisten yritysten toiminta asettavat suuria haasteita edunvalvonnalle. Köyhyys maailmassa ei ole suinkaan vähentynyt ja ay-oikeuksia rikotaan edelleen monissa maissa. Lisääntyvällä eriarvoisuudella tulee olemaan aikaisempaa suuremmat ja välittömät vaikutukset kehittyneissä teollisuusmaissa. Myöskään valtiot eivätkä kansainväliset instituutiot ole kyenneet laatimaan sellaisia pelisääntöjä, joilla markkinoiden kasvavaa valtaa voitaisiin säännellä.
Kansainvälinen ay-liike pyrkii estämään globalisoitumisen kielteisiä vaikutuksia. Sillä on omat kanavansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Maailmanlaajuisia edunvalvontajärjestöjämme ovat VAKL (Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto) ja liittojen maailmanlaajuiset ammattisihteeristöt sekä TUAC (ay-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssä).
Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa monia palkansaajille tärkeitä asioita käsitellään kolmikantaisesti ja luodaan yhteisiä normeja. Kansainvälinen ay-liike on myös tehostanut vaikuttamistaan muihin kansainvälisiin instituutioihin kuten Maailmanpankkiin ja Maailman kauppajärjestö WTO:hon.
Maailmanlaajuisen edunvalvonnan strategiset avainalueet
STTK linjaa seuraavat kolme avainaluetta maailmanlaajuisen edunvalvonnan kulmakiviksi:
1. Työntekijöiden perus- ja ay-oikeudet sekä sosiaalinen ulottuvuus globaalissa markkinataloudessa
2. Ylikansallinen vuoropuhelu ja henkilöstön osallistumismahdollisuudet
3. Solidaarisuustoiminta
1. Työllisyyden, työelämän perusoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittäminen ja turvaaminen globaalissa markkinataloudessa
Otsakkeessa mainittujen asioiden edistämiseksi pyrkii STTK syventämään maailmanlaajuista ay-yhteistyötä sekä etsimään muitakin kumppaneita ko. asioiden edistämiseksi. Mm. yhteistyö eettisissä kysymyksissä työnantajapuolen, valtiovallan ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on aloitettu. STTK on myös jäsen Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä.
STTK vaikuttaa osana kansainvälistä ay-liikettä siihen, että kauppa- ja investointisopimuksiin saadaan kirjattua työelämän perusnormit. On myös luotava tehokkaat valvontajärjestelmät sopimusten valvonnan järjestämiseksi sekä saatava aikaan sanktioita rikkomistapauksissa.
Ay-liikkeen pitkäaikainen tavoite on saada aikaan sosiaaliset lausekkeet kansainvälistä taloutta, kauppaa ja investointeja koskeviin pelisääntöihin. Käytännössä tämä voisi merkitä esimerkiksi sitä, että maa, joka rikkoo lapsityövoiman käytön kieltoa joutuu maksamaan korkeampaa tullia. Maat, joissa työelämän perusoikeuksia yleisesti rikotaan, eivät yleensä hyväksy sosiaalilausekkeiden käyttöönottoa. Heikot työolot ovat kehitysmaiden mielestä suhteellinen etu, josta ei saa rangaista. STTK katsoo, että köyhyys ei oikeuta rikkomaan perusihmisoikeuksia (Perusihmisoikeuksiksi STTK lukee ILOn ihmisoikeussopimukset eli työelämän perusnormit. Näitä ovat mm. järjestymisoikeus, pakkotyönkielto, lapsityönkielto ja tasa-arvo). Kilpailua ei tule sallia työntekijöiden hengen, vapauden ja terveyden kustannuksella.
Tarvitaan siis sanktioitua ylikansallista sääntelyä. STTK katsoo, että myös kansainvälisiä pääomasijoituksia tulisi säädellä eikä veroparatiiseja tulisi sallia. Tobinin veron(* tai muiden vastaavien keinojen käyttäminen valuutalla keinottelun hillitsemiseksi on selvittämisen arvoinen asia. Tuotot tulisi käyttää köyhien maiden hyväksi, mm. velkaongelmien hoitoon.
(* Tobinin veron ajatuksena on periä valuuttakaupoista pieni vero, jotta lyhytaikaisten pääomaliikkeiden kustannukset muodostuisivat korkeammiksi ja niiden nopea vetäminen pois jostakin maasta vaikeutuisi ilman, että vero vaikuttaisi pitkäaikaisiin pääomaliikkeisiin.
Kaikki WTO-maat ovat sitoutuneet noudattamaan työntekijöiden perusoikeuksia siten kuin ne on ILO:ssa määritelty. Keskusteluja täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole pystytty käymään joidenkin jäsenmaiden kielteisen kannan takia. WTO:ssa tehdään päätökset yksimielisesti. Nykyiset WTO:n säännöt kieltävät viranomaisia kohtelemasta samanlaisia tuotteita eri lailla sen perusteella miten ne on tuotettu. Ainoa poikkeus on vankityövoimalla tuotetut tuotteet.
STTK katsoo, että sekä WTO:n toimintakyvyn että työntekijöiden perusoikeuksien kannalta on tärkeää luopua yksimielisyysperiaatteesta päätöksiä tehtäessä. WTO:n avoimuutta ja läpinäkyvyyttä olisi syytä lisätä.
STTK yhtyy seuraaviin VAKLin linjauksiin:
Itsenäisille valtioille on annettava laillinen oikeus rajata palvelujen vapautta koskevien säännösten ulkopuolelle alueet, jotka eivät ole markkinatoimintaa, kuten koulutus ja terveydenhoito.
Julkisissa hankinnoissa voidaan kilpailua avata edellyttäen, että otetaan huomioon julkiseen hankintatoimintaan liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset erityistekijät. Julkisiin hankintoihin ei tule ryhtyä yritysten kanssa, jotka eivät kunnioita työntekijäin oikeuksia.
Teollisuustuotteiden markkinoille pääsyä tulee helpottaa, jos samassa yhteydessä otetaan huomioon perustyönormit.
2. Ylikansallisen vuoropuhelun ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksien tukeminen ja edistäminen
Liittojen ammattisihteeristöjen ja VAKLin tulee toimia kiinteässä vuorovaikutuksessa ylikansallisen vuoropuhelun edistämiseksi. Erityisesti maailmanlaajuisten ammattisihteeristöjen kautta on ay-liike pystynyt lisäämään vaikuttamistaan monikansallisiin yrityksiin. Eräillä aloilla on onnistuttu solmimaan raamisopimuksia, joilla on lisätty vuorovaikutusta ja informaation vaihtoa (Esimerkkejä raamisopimuksista: Elintarvikealan ammattisihteeristö IUF ja Danone sekä Accor, rakennusalan IFBWW ja Faber-Castell, IKEA sekä Hochtief, kemian ICEM sekä Freudenberg, yksityinen palvelusektori UNI ja Telefonica).
Luultavaa on, että ylikansallisissa konserneissa tulevat henkilöstöpolitiikan ja palkkapolitiikan periaatteet entistä enemmän yhtenäistymään. Palkansaajien kansalliset vaikutusmahdollisuudet näin ollen vähenevät. Mitkään konserniyhteistyösopimukset eivät kuitenkaan voi korvata kansallisia työehtosopimusjärjestelmiä. Eurotason tai konsernitason sopiminen on kansallista sopimuspolitiikkaa täydentävää toimintaa. STTK pyrkii siihen, että konserniyhteistyösäännöstöä kehitetään maailmanlaajuisesti.
Toimintastrategioita tulee tehdä sekä konsernikohtaisesti että sektorikohtaisesti. Epäterveen palkka- ja verokilpailun estäminen on palkansaajien yhteinen etu.
OECD:n monikansallisten yritysten käyttäytymisohjeisto on tärkeä työkalu monikansallisten yritysten toiminnan sääntelyssä, vaikka se ei olekaan sitova. Ohjeet koskevat hallituksia ja yrityksiä ja ne käsittelevät mm. ympäristö- ja työntekijöiden perusoikeuksia, verotusta ja korruption kieltoa.
Velvoitevaatimus tulee sitä kautta, että ohjeet ovat hallitusten hyväksymiä ja ovat osa kansainvälistä sopimusverkkoa. STTK katsoo, että kaikkien monikansallisten yritysten tulisi sitoutua noudattamaan ko. toimintaohjeita, erityisesti EU-alueella.
Monet yritykset ovat kehittäneet eettisiä toimintanormeja mm. työ- ja ihmisoikeusasioissa, ympäristöasioissa sekä kuluttaja-asioissa. Yritykset näkevät eettisyyden merkittävänä kilpailukykyä lisäävänä tekijänä. Suomessa on toiminut ns. eettinen foorumi vuodesta 2001 alkaen. Mukana on valtiovallan, ay-liikkeen, yrityselämän, kirkon ja eri kansalaisjärjestöjen edustajia. Foorumi on ainakin toistaiseksi keskustelu- ja tiedonvaihtoprosessi. Punaisena lankana on yritystoiminnan yhteiskuntavastuu ja työelämän eettisyys.
Miten hyvin yritysten eettiset ohjeet sitten toteutuvat käytännössä? EVAn v. –97 tekemän tutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia suomalaisista yritysjohtajista pitää sosiaalista vastuuta ja vastuuta työllisyydestä tärkeänä. Yritysjohtajien suurin ongelma on osakkeenomistajien vaateet. STTK näkee luotettavan raportoinnin olevan keskeinen tekijä sosiaalisesti vastuullisen toiminnan uskottavuudelle. Yrityksen henkilökunnalla on avainasema tässä työssä. Yhdenmukaisuuden puute ja tarkastusten epäluotettavuus edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä.
Eettisten sääntöjen luomista ja käytännön valvontaa varten on kehitetty yritysten sosiaalisen vastuun standardi SA 8000. Sen perustana ovat YK:n ja ILOn ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia koskevat normit. Erilaisten sosiaalisen vastuun merkkien ja ympäristömerkkien ongelmana on niiden kirjavuus ja tunnettavuuden puute. Merkkijärjestelmää pitää kehittää edelleen. Niiden luotettavuuteen tulee panostaa eritoten.
EU:lla on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli yritysten sosiaalisen vastuun kehittämiseksi ja tukemiseksi. Se voi toimia koordinoijana jäsenmaiden ja kansainvälisen kehityksen välillä. Sosiaalisen vastuun eurooppalaisia puitteita tulee rakentaa sopusoinnussa globaalien perusasiakirjojen kanssa.
Sosiaalisesti vastuullisesta toiminnasta on hyötyä myös työvoimasta kilpailtaessa. Euroopassa on kehittymässä pula työikäisestä väestöstä. STTK:n mielestä on tärkeää kehittää standardoituja sosiaalisen toiminnan raportointivälineitä. Yksi keino on eettisten tai sosiaalisten tilinpäätösten käyttöönotto. Tilinpäätöksestä tulisi käydä ilmi sosiaalisen vastuun piiriin sisältyviä talouteen, ympäristöön, työoloihin, työehtoihin ja henkilöstöpolitiikkaan liittyviä asioita.
3. Solidaarisuustoiminta
STTK ja jotkut sen jäsenliitot ovat jäseninä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksessa SASKissa. Laajempi osallistuminen olisi perusteltua. STTK:n tulee voimavarojensa mukaan tukea kehitysmaiden ay-toimintaa niin, että näihin maihin saadaan toimivat, demokraattiset ja itsenäiset ay-järjestöt. Ko. maiden ay-liikkeiden pitää pystyä valvomaan kv-säädösten toteutumista ja olla mm. estämässä lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käyttöä. Minkäänlainen valvontakoneisto ei voi yksin hoitaa tätä puolta elleivät paikalliset ihmiset ole mukana yhteistyössä. Ay-jäsenmäärien kasvattaminen ja toiminnan vahvistaminen ovat ydinkysymyksiä tässä asiassa.
Yksittäinen ihminen tuntee helposti voimattomuutta maailmanlaajuisten ongelmien edessä. Noin 1,3 miljardia ihmistä elää niin köyhinä, etteivät he pysty tyydyttämään perustarpeitaan ruuan ja asumisen suhteen.
Pääsääntöisesti jakautuu maailma rikkaaseen pohjoiseen ja köyhään etelään. Rikkaissa maissa väestö kasvaa hitaasti tai useinkin vähenee. Köyhien maiden väkiluvun on arvioitu kasvavan 3000 miljoonalla hengellä seuraavan viiden vuoden aikana. Köyhyys ja tietämättömyys ovat merkittäviä syitä siihen, että ihmiset eivät onnistu parantamaan elinolosuhteitaan.
Kokemus on osoittanut, että erityisesti tyttöjen koulunkäynti merkitsee alhaisempaa syntyvyyttä ja lapsikuolleisuutta sekä parempaa terveydenhuoltoa. STTK katsookin, että olisi tärkeää suunnata tukea hankkeisiin, joilla edistetään tyttöjen koulunkäyntiä ja naisten aseman parantamista.
Rikkaiden maiden kansalaisten keskuudessa on syntynyt viime vuosina tarvetta hallita maailmanlaajuistumista ja saada siihen mukaan sosiaalisia elementtejä, oikeudenmukaisuutta. Eri järjestöt pyrkivät mm. estämään kansainvälistä valuuttaspekulaatiota, poistamaan veroparatiiseja ja tiukentamaan pääomatulojen verotusta.
Arvot vaihtelevat eri kulttuureissa ja olosuhteissa. Unesco on määritellyt kuusi maailmanlaajuista perusarvoa:
1. Yleinen elämän kunnioitus
2. Kivun ja väkivallan poistaminen
3. Heikomman suojeleminen, yhteisöllisyys
4. Kohtuullisuus
5. Viisaus, henkinen kasvu
6. Yksilön arvo ja oikeudet
ILOn työelämän perusnormit ovat linjassa Unescon määrittelemien perusarvojen kanssa. Näitä, kuten myös ILOn normeja, rikotaan kaikissa maanosissa. VAKLin ay-oikeusrikkomusraportin mukaan kasvoi ay-aktiivien vaino 50 %:lla toissa vuonna. VAKLin vuosikatsauksessa on kaikkiaan 108 maata, joissa ammattiliittojen perustamiselle on asetettu esteitä maan lainsäädännössä. Kokonaan kiellettyjä ovat ammattiliitot esimerkiksi Burmassa ja Saudi-Arabiassa.
STTK katsoo, että ihmisoikeus- ja ay-oikeusrikkomuksista tulee seurata sanktioita. Meidän on pystyttävä luomaan kattavat ja luotettavat kansainväliset seurantajärjestelmät sekä huolehdittava siitä, että rikkomuksista on seurauksia. Avustustoimintaa pitää suunnata niihin maihin, joissa voidaan olettaa tapahtuvan edistystä ko. asioissa.
STTK:n keskeiset toimintaympäristöt maailmanlaajuisessa edunvalvonnassa
Yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä
Ay-liikkeellä on omat kansainväliset järjestönsä yhteistyötään varten sekä keskusjärjestö- että liittotasolla. VAKLin kautta STTK vaikuttaa maailmantalouden pelisääntöihin ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. VAKL tuo ay-liikkeen kantoja esiin mm. WTO:ssa, Maailmanpankissa ja IMF:ssä. Se koordinoi myös ay-liikkeen yhteistyötä ILO:ssa. Vaikuttamisen keinoja ovat edellä mainitun vuoropuhelun lisäksi vaikuttaminen julkisuuden kautta, erilaiset kampanjat sekä solidaarisuustyö eri puolilla maailmaa. VAKLilla on aluetoimisto jokaisessa maanosassa.
TUAC on kansainvälisen ay-liikkeen vaikutuskanava kehittyneiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöön OECD:hen. TUACin tärkeimmät vaikutusalueet ovat: talous- ja työllisyyspolitiikka, koulutuspolitiikka ja monikansalliset yhtiöt.
OECD:ssä Public Management Committee (PUMA) on merkittävällä tavalla vaikuttanut siihen, miten julkisen sektorin toimintoja kehitetään. Komitea on tuottanut OECD:n jäsenvaltioille aineistoa mm. tilaaja-tuottajamalleista, toimintojen kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä, julkisen toiminnan eettisistä kysymyksistä, virkamiesten palkinnasta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta. Ammattijärjestöjen yhteydenpitokanava PUMA:ssa tehtävään työhön ja sen sihteeristöön on ollut TUAC ja kansainvälinen julkisalojen ammattiliitto PSI.
Kansainvälisen työjärjestö ILOn kaikki toiminta on kolmikantaista. Se pyrkii edistämään maailmanlaajuisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia sekä työntekijöiden oikeuksia. ILO tekee mm. selvityksiä työelämän eri alueilta, laatii sopimuksia ja suosituksia ja seuraa niiden toteutumista. STTK vaikuttaa omalta osaltaan näihin kysymyksiin Työministeriön ILO-neuvottelukunnassa sekä vuotuisissa ILOn työkokouksissa.
Kansallinen yhteistyö
Erilaiset verkostot ovat tulleet tärkeiksi yhteistyön edistäjiksi. Niitä tarvitaan STTK:n sisällä, koko ay-liikkeessä sekä ay-liikkeen ulkopuolisten tahojen kesken. STTK on jäsen Suomen YK-liitossa sekä Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä. Eri kansalaisjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä. Hyviä kokemuksia on yhteistyöstä lapsityövoiman käytön estämiseksi sekä eettisen foorumin toiminnasta.
Yhteenveto
Maailmanlaajuistumisessa on sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Ay-liikkeen tehtävä on estää globalisaation palkansaajiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. STTK korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Ay-liikkeen on vahvistettava kansainvälistä edunvalvontaansa ja omia rakenteitaan. Yhdessä on tehostettava vaikuttamista ILO:oon, WTO:hon, Maailmanpankkiin, IMF:ään ja muihin kansainvälisiin instituutioihin, joilla on merkittävä rooli globaaleissa kysymyksissä.
Yhteiset pelisäännöt, valvonta ja sanktiot rikkomistapauksissa ovat kulmakiviä, joille globalisaation hallinta voi perustua. Mitkään kansalliset tai kansainväliset määräykset tai valvontakeinot eivät kuitenkaan riitä, ellei vastuuta kanneta myös paikallisesti. Tarvitaan toimivia ammattiosastoja ja riittävästi jäseniä, jotka tuntevat keskinäistä yhteenkuuluvuutta. STTK:laisen ay-liikkeen tulee osallistua voimavarojensa mukaan solidaarisuushankkeisiin köyhien maiden ay-liikkeiden vahvistamiseksi.
STTK toimii niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissäkin oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden vahvistamiseksi. Kilpailua ei tule sallia työoikeuksia eikä ympäristöarvoja polkemalla.