Komission laajentumispaketti: neuvottelut käyntiin Makedonian kanssa - Kosovolle tukea

Istuvan komission viimeinen laajentumispaketti ei sisällä suuria uutisia, ellei sellaiseksi lasketa ehdotusta jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Entisen Jugoslavian Tasavallan Makedonian kanssa. Komissio katsoo, että Makedonia täyttää riittävässä määrin ns. Kööpenhaminan kriteerit sekä vakautus- ja liittymisprosessin ehdot. Maassa järjestetyt vaalit ovat nyt täyttäneet useimmat kansainväliset kriteerit, mutta hallinnon ja lainkäytön puutteet sekä korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus ovat edelleen ongelmia. Myös valtion nimikysymys on edelleen ratkaisematta. Mikäli nimi Makedonia ei vaihdu, on Kreikka valmis torppaamaan jäsenyyden vaikka maailman tappiin. Laajentumiskomissaari Olli Rehn totesikin paketin julkistamisen yhteydessä toivovansa Skopjen hallitukselta nimiongelman ratkaisua.

Jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta on vielä pitkä matka itse jäsenyyteen. Sen on saanut kokea erityisesti Turkki, jonka neuvotteluissa vasta 11 kaikkiaan 33 kappaleesta on kyetty ylipäätään avaamaan ja vain yksi (tiede ja tutkimus) sulkemaan eli saatu valmiiksi. Turkkia kyllä kiitetään sitä, että se on esimerkiksi avannut ympärivuorokautisen kurdinkielisen TV-kanavan, mutta samanaikaisesti sananvapaudessa on edelleen vakavia puutteita. Uudistusten läpivieminen on vaikeaa, koska puolueilta puuttuu keskustelu- ja kompromissihaluja. Myös hallinnon toimivuutta tulee parantaa. Turkin todetaan toimivan alueen vakauttajana sekä siltana Lähi-Idän ja Euroopan välillä. Maan sopimus suhteiden normalisoimisesta Armenian kanssa saa erityiskiitokset samoin sopimuksen solmiminen Euroopan kaasutoimituksia parantavasta Nabucco-putkesta. Sitä vastoin Kyproksen kysymys on edelleen ratkaisematta ja on vaikea kuvitella, että Turkin tilanteessa tapahtuisi merkittävää edistymistä ennen kuin sen miehitysjoukot poistuvat EU:n maaperältä.

Kroatia näyttäisi näistä maista olevan kaikkein lähimpänä EU:n jäsenyyttä. Sielläkin on kuitenkin ongelmana korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus. Myös yhteistyötä kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa pitäisi parantaa. Esimerkiksi pääsyä kaikkiin asiakirjoihin ei ole. Kun rajakiista Slovenian kanssa nyt on ratkaistu ja mikäli Kroatia panee kaikki jäljellä olevat tarkistuskohdat täytäntöön aikataulussa, liittymisneuvottelujen saattamien päätökseen ensi vuonna on mahdollista.

Albanian vaalit olivat myös suurin piirtein kansainvälisten kriteereiden mukaiset. Lainvalvonta, korruptio, organisoitu rikollisuus, rahanpesu, huumekauppa; siinä maan syntilistaa. Markkinatalouskin on vielä kehittymätöntä, joten pitkä matka on vielä kuljettavana. Pitempi matka on kuitenkin Bosnia-Herzegovinalla, joka ei oikeastaan ole vielä yhtenäisvaltio ollenkaan, vaan koostuu keskenään jatkuvassa kärhämässä olevista etnisistä ryhmistä. Tähän tilanteeseen ovat sekä puheenjohtajamaan ulkoministeri Carl Bildt että laajentumiskomissaari Olli Rehn pyrkineet erityispanostuksella saamaan muutosta. Urakka jatkuu Rehnin mukaan ensi viikolla.

Montenegro näyttää edistyvän poliittisella saralla. Vaalit sujuivat kohtuullisen hyvin, mutta ongelmia ovat korruptio sekä järjestäytynyt rikollisuus; kuinkas muuten. Maa on saavuttanut edistystä WTO-neuvotteluissaan.

Serbia pärjää tässä joukossa oikeastaan aika hyvin. Yhteistyö sujuu kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa, muuta Ratko Mladic ja Goran Hadzic ovat edelleen karkuteillä. Korruption vastaisessa taistelussa on edistytty, vaikkakin tuomiolle asti päätyneitä juttuja on vielä melko vähän. Perusoikeudet ovat aika hyvällä mallilla, mutta sananvapaudessa on edelleen puutteita. Talous on kärsinyt pahasti kansainvälisestä taantumasta. Serbia kieltäytyy edelleen tunnustamasta Kosovon itsenäisyyttä ja pyrkii ylläpitämään siellä hallinnollisia kaksoisrakenteita.

Kosovo saa komission tiedonannossa erityiskohtelun ns. Eurooppa-perspektiivin muodossa. Tässä yhteydessä ehdotetaan käynnistettäväksi prosessia, mikä antaisi Kosovon kansalaisille viisumivapauden ja aloittaisi kattavan kauppasopimuksen valmistelun heti, kun Kosovo täyttää vaatimukset. Erikseen lisäksi selvitetään, millä tavoin Kosovo voisi olla mukana EU:n ohjelmissa (mm. työllisyys, yrittäjyys, koulutus). Erikseen todetaan, etteivät komission ehdotukset vaikuta EU:n jäsenvaltioiden kantoihin Kosovon asemasta. Kosovossa tarvittaisiin dialogia, jotta maan serbit saataisiin mukaan poliittiseen elämään. EULEXista huolimatta hallinto- ja lainkäyttö on heikkoa ja korruptio laajalle levinnyttä.

Ari Åberg, toimii palkansaajakeskusjärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä

Lisätietoja: www.finunions.org