STTK on laatinut oman samapalkkaisuusohjelman jo vuonna 2003. Toimenpiteiksi siinä esitetään mm. palkkausjärjestelmien kehittämistä, luottamusmiesten tiedonsaantioikeusien edistämistä, palkkaeroja koskevan tutkimuksen jatkamista ja asenteihin vaikuttamista.
Ohjelma on laadittu yhteistyössä STTK:n ja sen julkista ja yksityistä sektoria edustavien liittojen palkkaus- ja tasa-arvoasiantuntijoiden kanssa.
Palkkaerojen taustaa
Juhana Vartiaisen tutkimus sukupuolten välisistä palkkaeroista osoittaa, että naisten ja miesten välisestä 20 prosentin palkkaerosta puolet voidaan selittää sillä, että naiset ja miehet ovat valikoituneet eri ammatteihin ja työelämän eri toimialoille. Sen sijaan esimerkiksi erot koulutustasossa eivät tutkimuksen mukaan selitä naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.
Se, että 10 prosentin palkkaero voidaan selittää, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palkkaero voitaisiin tai pitäisi hyväksyä. Tutkimuksilla on todettu, että naisvaltaisten ja miesvaltaisten töiden vaativuudessa ei eri alojen välillä ollut eroja.
Toimialat ylittävien palkkaerojen tasoittamiseen tarvitaan kolmikantaisesti sovittavia erityistoimenpiteitä. Näitä ovat mm. eri palkkaratkaisuissa sovittavat naispalkkaerät, joilla pienennetään nais- ja miesvaltaisten alojen palkkakuilua.
Työn vaativuuden arvioinnin avulla voidaan poistaa perusteettomia palkkaeroja samoissa ja samanarvoisissa töissä alakohtaisesti ja yritystasolla.
STTK esittää, että
hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteiseksi tavoitteeksi asetetaan sama palkka samanarvoisesta työstä, pätevyydestä ja tuloksesta. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus laatii ja toteuttaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelman, jonka avulla perusteettomat palkkaerot naisten ja miesten välillä poistetaan.
Samapalkkaisuusohjelman tulisi sisältää ainakin seuraavat toimenpiteet:
1. Oikeudenmukaisen palkkauksen tehokas tae on syrjimätön palkkausjärjestelmä.
Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken jatketaan toimenpiteitä, joilla edistetään uusien, analyyttiseen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja ylläpitämistä sekä seurataan systemaattisesti järjestelmien vaikutuksia palkkaeroihin.
2. Puolet naisten ja miesten välisistä palkkaeroista selittyy toimialan ja tehtävien eroilla.
Keskitettyihin palkkaratkaisuihin sisällytetään systemaattisesti naisten ja miesten palkkaeroja kaventavia elementtejä.
3. Palkkatietojen läpinäkyvyys on edellytys samapalkkaisuuden valvonnan onnistumiselle työpaikoilla.
Luottamusmiesten tiedonsaantia kehitetään siten, että heillä on oikeus saada työnantajakohtaisesti sukupuolen mukaan tuotetut palkka- ja ansiotilastot palkkaryhmittäin ja ansioerittäin.
4. Palkkaerojen tutkimus on ollut Suomessa tasokasta, mutta ei vielä riittävää. Lisäksi se on ollut pääasiassa taloustieteellistä ja makrotason tilastoihin perustuvaa. Samapalkkaisuustavoitteen saavuttamisen edellytys on, että palkoista ja palkkaeroista ja niiden syistä on saatavissa riittävästi vertailukelpoista tietoa.
Naisten ja miesten palkkaerojen ja palkanmuodostuksen tutkimusta jatketaan säännöllisesti. Selvityksissä ja tutkimuksissa tuotetaan myös alakohtaista tietoa. Luotettavan palkkavertailun mahdollistavaa tilastointia kehitetään Suomessa ja EU:ssa.
5. Samapalkkaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntöä ei tunneta riittävästi.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisin toimenpitein järjestetään koulutusta samapalkkaisuudesta, sen toteuttamisesta ja oikeusturvasta.
6. Tasa-arvosuunnitelmien laatiminen on selvitysten mukaan vielä niukkaa eikä suunnitelmien laatu ei ole tyydyttävä. Laadukkaat tasa-arvosuunnitelmat ovat tärkeä väline, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja yritysten menestystä.
Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisin toimenpitein selvitetään tasa-arvosuunnitelmien laatu ja määrä sekä edistetään tasa-arvosuunnitelmien laadintaa, niiden toteutusta ja vaikuttavuutta. Tasa-arvosuunnitelmiin tulee sisällyttää erityisesti toimenpiteet, joilla edistetään palkkauksellista tasa-arvoa.
7. Segregaation vähentämisellä on myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa, työelämässä ja perheessä. Asenteisiin vaikuttaminen on keskeinen keino segregaation purkamisessa.
Toimenpiteitä segregaation järjestelmälliseksi vähentämiseksi jatketaan sisällyttämällä päivähoito- ja opetushenkilöstön ammatilliseen koulutukseen segregaation torjunta ja järjestämällä nyt työssä olevalle päivähoito- ja opetushenkilöstölle aiheesta kattava täydennyskoulutusohjelma.
8. Ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää seurantaa.
Laaditaan indikaattorit, joiden avulla seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ehdotus samapalkkaisuusohjelmaksi on laadittu yhteistyössä STTK:n ja sen julkista ja yksityistä sektoria edustavien liittojen palkkaus- ja tasa-arvoasiantuntijoiden kanssa. Työryhmää on vetänyt johtaja Leila Kostiainen STTK:n edunvalvontayksiköstä.
Lisätietoja lakimies Anja Lahermaa