Tasavallan presidentti Tarja Halosen mielestä USA:n asuntomarkkinoiden ongelmat olivat sinänsä jo hämmentävä ilmiö.
- Mutta niiden muuttuminen kansainväliseksi rahoituskriisiksi ja siitä edelleen globaaliksi lamaksi näyttää olleen kovin monille talousasiantuntijoille yllätys. Tämä puolestaan on ollut hämmentävää, sillä viime vuosina on puhuttu paljon globalisaatiosta, ja kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin heikkous on ollut tiedossa, presidentti pohtii STTK-lehden haastattelussa.

- Näyttäisi siltä, että näihin epäkohtiin ollaan nyt puuttumassa. Tämä tarkoittaa myös jossain määrin lisääntyvää kansainvälistä sääntelyä – ja ennen kaikkea reilun, avoimemman toiminnan paluuta.
Halosen mielestä etenkin ylimmän yritysjohdon ylisuuret automaattiset tulospalkkiot ovat olleet finanssikriisin yhteydessä aiheellisesti keskustelun kohteena.

- Sekä finanssi- että reaalitaloudessa pitää palkita pikemminkin kestävästä kehityksestä kuin pikavoitoista. Se on eduksi yritykselle itselleen, mutta myös ihmiselle ja ympäristölle.

Työmarkkinajärjestöt luottamusta palauttamaan

Talouslaman väistämätön seuralainen on työttömyys. Presidentti Tarjoa Halonen arvioi, että se tulee kestämään kauemmin kuin lama.

- Työttömyys on kasvanut Suomessa nopeammin kuin 90-luvun laman aikana. Se on jo nyt noin kahdeksan prosenttia. Samoin on Euroopan unionissa. Korkeaa työllistymisastetta tarvitaan, jos halutaan päästä kestävälle kasvu-uralle.
Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat Halosen mielestä olleet suomalaisia menestystekijöitä, joita pitää vaalia jatkossakin.
Presidentti toivoisi, että pahin on jo koettu kansainvälisessä talouslamassa.

- Suomessa elpyminen tapahtuu todennäköisesti muita hitaammin, koska taloutemme on hyvin riippuvaista kansainvälisestä kaupasta. Toisekseen suomalaiset tuottavat enemmän yrityksille kuin kuluttajille. Investointien liikkeellelähtö saattaa vielä antaa odottaa itseään.
Hän arvioi, että edessä on paljon suuria ongelmia.

- Toivon, että niitä voitaisiin ratkaista luottaen laajaan ja vahvaan demokratiaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Maan hallituksella on tässä keskeinen vastuu, mutta työmarkkinajärjestöt voisivat tehdä paljonkin yleisen luottamuksen palauttamiseksi.

Globaalit ongelmat, globaalit ratkaisut

Presidentti korostaa kansainvälisen yhteistyön välttämättömyyttä.

- Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja. Reilu globalisaatio ja säällinen työ kaikille ovat edelleenkin mitä ajankohtaisimpia asioita.

Monet haasteet, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen avaavat Halosen mukaan mahdollisuuksia myös ympäristöystävälliselle teknologialle.

- Tässä Suomi voi olla vahva, ja tämä voi olla myös yksi väylä talouskasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen.

Luppoaika lyhyemmäksi nuorilla

Parhaillaan työmarkkinajärjestöjen työryhmät miettivät, miten suomalaisten työuria voitaisiin pidentää. Työurien pidentäminen voi onnistua toisaalta myöhentämällä eläkkeelle jäämistä, toisaalta saamalla nuoremmat nykyistä nopeammin työelämään.

Presidentti uskoo, että valmistumisen nopeuttamiseen on monia keinoja.

- Suomalaisilla nuorilla venähtää usein turhan paljon aikaa itse opintoihin käsiksi pääsemiseen. Monet nuoret tarvitsevat ohjausta opiskelu- tai työpaikan valinnassa, mutta muutakin on tehtävissä. Yhteishaku, hakuaikojen lisääminen eri vuodenaikoihin ja muut hakumenettelyn tehostamistoimet voivat vähentää turhaa luppoaikaa.

Erittäin tärkeää on Halosen mielestä kiinnittää huomiota niihin nuoriin, jotka eivät peruskoulun jälkeen jatka sen paremmin opiskelua kuin lähde tai pääse työhönkään.

- Erilaisten opiskelumuotojen kuten oppisopimuskoulutuksen tai työpajatoiminnan avulla voidaan kannustaa myös heikommin pärjääviä nuoria opiskelemaan. Ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut ilahduttavasti viime vuosina ja siitä on pidettävä kiinni.

Jokaisen lapsen pitäisi hänen mielestään saada tuntea oppimisen ilo.

- Se luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Nykyään hyvin moni vaihtaa ammattia elämänsä aikana ja samassakin ammatissa pitää kehittyä. Lisäksi yhteiskunta muuttuu ympärillä, joten meidän kaikkien pitäisi olla avoimia uuden oppimiselle.

Ammattitaitoa kehitettävä jatkuvasti

Kun puhutaan työuran loppupäästä, on presidentin mielestä hyvä muistaa, että tosiasiallinen eläkkeelle siirtymisikä on se tärkeä asia eikä laissa oleva eläkeikä.

- Aina ei ole kyse työntekijän tahdosta vaan myös työnantajasta, työtovereista tai taloudellisista tosiasioista. Työssä jaksaminen ja siellä viihtyminen liittyvät vahvasti myös työelämän sisältöihin. Paljon on tehtävissä: työntekijöiden jaksamista voidaan edistää palkkausjärjestelmiä, työaikajoustoja sekä työilmapiiriä parantamalla.
Kokeneilla työntekijöillä on vuosien varrella kertynyttä osaamista ja niin sanottua hiljaista tietoa, jonka siirto on tärkeää ja arvokasta. Toisaalta työelämän muutokset heijastuvat työntekijöihin uudenlaisina osaamisvaatimuksina.

- Ammattitaito tarvitsee tänä päivänä yhä enemmän jatkuvaa kehittämistä. Sen kustantamiseen pitää olla valmiutta. Osaamisen arvostaminen kannustaa myös uuden oppimiseen. Työnantajan tuki ja aloitteellisuus kouluttautumiseen ovat tärkeitä tekijöitä elinikäisen oppimisen tukemisessa. Toivon asiaa pohtiville työryhmille vilpittömästi menestystä, Tarja Halonen sanoo.

”Työperäinen maahanmuuttaja” on kanssaihminen

Yleinen arvio on, että Suomea uhkaa työvoimapula siitä huolimatta, että nyt talouskriisin ja viennin hiipumisen vuoksi irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet. Eräs keino torjua työvoimapulaa on maahanmuuttajien määrän lisääntyminen Suomessa. Samanaikaisesti Suomessa rasismi nostaa päätään ja tästä on esimerkkinä tiettyjen poliittisten suuntausten vahvistuminen.

Presidentti Tarja Halonen pohtii, että maahanmuuttajia koskevien asenteiden koveneminen voi olla osa yleisempää arvojen kovenemista yhteiskunnassamme.

- Jos näin on, suvaitsemattomuus kohdistuu luultavasti myös muihin vähemmistöihin, hän murehtii.
Talouskriisi ja kasvava työttömyys aiheuttavat ymmärrettävästi huolta ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta ja työpaikasta.

- Tätä ei pidä eikä kannata kohdistaa epäluulona ja syrjintänä muita kohtaan. Rasismi tai muu syrjintä on loukkaus ihmisarvoa kohtaan. Se luo yhteiskunnan kaikille jäsenille epämiellyttävän, pelon ilmapiirin.

Presidentti sanoo aina vierastaneensa sanaparia ”työvoimaperäinen maahanmuutto”.

- Kyse ei ole koskaan pelkästään työvoimasta, puhutaan sitten täällä syntyneistä tai tänne muuttaneista. Kyse on kanssaihmisistämme, joilla on monta muutakin ominaisuutta kuin työn tekeminen. Toisaalta on huomattava, ettei kaikki kritiikki ole rasismia. Ihmisten pitää noudattaa lakeja, mutta ei heidän tarvitse olla samanlaisia. 

Ay-liike rasismia torjumaan

- Yhteisöllisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahva voima. Toivon, että näin olisi jatkossakin. Että toinen toisistamme välittäminen kestäisi. Asenteiden ohella tieto, eri kulttuurien tuntemus ja ihan henkilökohtainen vuorovaikutus voi purkaa ennakkoluuloja, Halonen pohtii.

Hänestä on ilahduttavaa, että monet poliittiset puolueet, ay-liike, elinkeinoelämä, eri kansalaisjärjestöt ja kirkko tuntevat vastuunsa ja tekevät työtä niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien kanssa.

- Rasistisilta ja muukalaisvihamielisiltä ilmiöiltä ei saa sulkea silmiä eikä sitä ilmiönä pidä vähätellä. Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja erilaiset eurooppalaiset yhteistyöjärjestöt myös ay-liikkeen piirissä tarjoavat apuaan rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

Ay-liikkeen perinteisiin arvoihin kuuluvat kansainvälisyys, perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä työntekijöiden oikeuksien puolustaminen.

- Tähän sopii hyvin myös työ rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan. Haluan antaa teille kaiken tukeni tässä tärkeässä työssä.

Työelämän kansainvälistyminen näkyy yhä useammalla alalla ja työpaikalla.

- Kun työyhteisössä on hyvät toimintatavat, hyvä johtaminen ja hyvä henkilöstöpolitiikka, kaikki hyötyvät. Tasa-arvoinen kohtelu, tiedon jakaminen sekä yhteistyön lisääminen koituvat kaikkien työntekijöiden hyväksi.

Lue koko lehti