STTK:n tavoitteena on edistää kestävään kehitykseen perustuvaa talouskasvua. Haluamme olla turvaamassa jäsenillemme hyvää työllisyystilannetta, ostovoiman kehitystä ja hyviä julkisia palveluja. Yhteiskuntapoliittisiamme tavoitteitamme on menestyvien työpaikkojen luominen ja sitä kautta jäsenten työllisyyden edistäminen.

Vakaa talouskasvu on kaikkien etu. Se mahdollistaa yhteiskunnan kehittämisen, mutta tarjoaa myös yksittäisille STTK:n liittojen jäsenille mahdollisuuksia omassa elämässään. STTK:n tavoitteena on tukea maan hallituksen talouspolitiikkaa erityisesti sopimusratkaisulla ja työllisyyspoliittisilla ja elinkeinopoliittisilla linjauksillaan.

Taantuma talouspolitiikan haasteena

Työmarkkinajärjestönä keskeinen mielenkiintomme kohdistuu suomalaisten työmarkkinoiden tilaan. Maailmanlaajuinen taantuma on vaikuttanut voimakkaasti viime vuosien talouskehitykseen Suomessa ja työllisyystilanne on selvästi aikaisempaa huonompi. Talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on työllisyystilanteen helpottaminen.

Pitkällä aikavälillä työllisyysasteen nostaminen on entistä tärkeämpää, koska taantuman aikana työllisyysasteemme laskee suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen alkaessa. Talouspolitiikalla on edistettävä työllisyysasteen nostamista nykyistä korkeammaksi. Tavoitteena tulee edelleen olla 75 prosentin työllisasteen saavuttaminen. Työllisyysasteen nostaminen nykyistä korkeammaksi on välttämätöntä, jotta julkisista menoista suoriudutaan tulevaisuudessa.

STTK:laisista noin puolet työskentelee valtiolla ja kuntasektorilla. Julkisella sektorilla on Suomessa päävastuu hyvinvointipalvelujen (terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, koulutus, tutkimus, tekninen infrastruktuuri, turvallisuus ja hallinto) toteutuksessa. Talouspolitiikan on tähdättävä siihen, että taantuma jää vain tilapäiseksi, jotta julkinen sektori säilyy taloudellisesti vahvana myös tulevaisuudessa.

Talouspolitiikkaan kohdistuvat tulevaisuuden haasteet koostuvat erityisesti väestön ikääntymisestä ja jatkuvasta kansainvälisestä kilpailusta.

Mukana vaikuttamassa päätöksentekoon

STTK osallistuu monin eri tavoin kansalliseen sekä kansainväliseen talouspolitiikkaan ja on mukana vaikuttamassa talouspoliittiseen päätöksentekoon.

STTK:ssa seurataan ja raportoidaan esimerkiksi kansantalouden kehitystä ja kansainvälistä talouskehitystä sekä seurataan ja analysoidaan valtion talousarvion valmistelua. Lisäksi  STTK:ssa tehdään  selvityksiä niistä taloudellisista vaikutuksista, joita yhteiskunnallisilla päätöksillä on jäsenkuntaan.

STTK:lla on edustajansa erilaisissa talouspoliittisissa asiantuntijaelimissä. Tärkeimpiä niistä ovat talousneuvosto ja tulopoliittinen selvitystoimikunta.

STTK on edustettuna myös kulukorvausasiain neuvottelukunnassa, jota Verohallitus kuulee päättäessään vuosittain verovapaista matkakustannusten korvauksista (verovapaat korvaukset 2007).

Työn verotus ja julkiset palvelut tasapainossa

Viimeisen vuosikymmenen aikana on onnistuneesti yhdistetty palkka- ja veroratkaisut tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa. Työn verotusta keventämällä on tuettu palkansaajien ostovoimaa, yritysten kilpailukykyä ja työllisyyden parantumista.

Verotuksessa keskeisenä tavoitteenamme on keskituloisten palkansaajien ostovoiman turvaaminen. Palkka- ja veroratkaisujen yhdistäminen on myös tulevaisuudessa säilytettävä mahdollisuutena. Työn verokevennysten toteuttamiseksi tulee verotuksen painopistettä edelleen siirtää verotuksen painopistettä muuhun verotukseen.

Verokevennyksiin on tulevaisuudessa vähemmän mahdollisuuksia väestön ikääntymisen kasvattaessa julkisia menoja ja hidastaessa tuottavuuskehitystä. Suomessa työn verotus on jo lähellä vanhojen EU-maiden tasoa. Julkisen talouden kestävyys on turvattava myös pitkällä aikavälillä jolloin verotukseen tehtävät muutokset tulee pitää maltillisina.

Verovaroilla rahoitetaan huomattava osa julkisista palveluista ja tulonsiirrosta. Jäsenistämme noin puolet työskentelee julkisella sektorilla. Julkisen sektorin toimivat palvelut ja henkilöstön kilpailukykyinen palkkaus ovat meille tärkeitä tavoitteita joita ei voida liiallisilla verokevennyksillä vaarantaa.

Energia- ja ympäristöverotuksessa EU:n kehitys huomioon

Suomen yritysverotuksen taso on nykyisellään hyvin kilpailukykyinen kansainvälisessä vertailussa. Haluamme edistää yritystoiminnan sijoittumista Suomeen kilpailukykyisen elinkeinoverotuksen avulla. Yritysverotuksessa Suomen tulee seurata tärkeimpien kilpailijamaiden kehitystä ja samalla turvata veropohjan laajuus ja tiiviys.

Energiaverot vaikuttavat palkansaajien ostovoimaan ja yritysten kilpailukykyyn. Suomessa on runsaasti paljon energiaa käyttävää teollisuutta. Energia- ja ympäristöverotuksessa Suomen tulee seurata EU-maissa tapahtuvaa kehitystä. Palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi energia- ja ympäristöveroja ei tule korottaa ellei samalla tehdä työn verotukseen vastaavia kevennyksiä.

Suomen tulee toimia EU-tasolla haitallisen verokilpailun estämiseksi. Samoin Suomen on toimittava EU-tasolla yritys- ja pääomatulojen verotuksessa veropohjan yhtenäistämiseksi ja minimiverokantojen aikaansaamiseksi.

Harmaan talouden torjuntaa tulee edelleen jatkaa yhteiskunnan tarvitseman verokertymän turvaamiseksi ja yritystoiminnan tasapuolisen kilpailutilanteen varmistamiseksi.