Hallitus pyrkii edistämään työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pohjustamalla vanhempainvapaan remonttia.
 - Uudistus vaatii aikaa. Pikavoittoja on vaikea saada, tasa-arvoministeri Stefan Wallin sanoo.

Wallin esittää, että Suomessa kokeiltaisiin Islannin mallia.
– Islannissa vapaa koostuu kolmesta yhtä pitkästä jaksosta. Isälle ja äidille kuuluu molemmille kolmen kuukauden vapaa. Viimeisestä kolmen kuukauden pätkästä vanhemmat voivat sopia keskenään.

Suomeen Wallin esittää mallia, jossa äiti ja isä saisivat kumpikin kuuden kuukauden vapaan ja sopisivat, kumpi pitää viimeiset kuusi kuukautta.

– Jokainen tietysti ymmärtää, että tämä olisi kallis järjestelmä. Islannissa rahoitus on järjestetty niin, että jokainen työntekijä maksaa pienen siivun palkastaan rahastoon, josta järjestelmä kustannetaan. Sitä voisi kokeilla Suomessakin.

Isille isompi korvaus?

Wallinin mielestä perhevapaiden tasaaminen vaatii myös asennekasvatusta. Työpaikoilla pitää kertoa, että vanhempainvapaalle jäävä isä tekee oikein.

– Tätä eivät kaikki työnantajat vielä tajua. On olemassa asenteita, että tällaisen vastuun kantaminen ei kuulu isälle.

Wallin on vastakkaista mieltä.
– Moderni perhe- ja työmarkkinapolitiikka heijastaa myös niitä arvoja, jotka puhuvat isän kasvavan roolin puolesta.

Wallinin mukaan miesten vähäinen kiinnostus perhevapaisiin johtuu sekä työntekijöistä että työnantajista. Usein kyse on rahasta.
– Selvitysmies esitti viime vaalikaudella, että isälle maksettava korvaus voisi olla hieman suurempi kuin äidille maksettava. Se oli varmasti ajateltu lähinnä porkkanaksi.

Wallinin mielestä ei voida olettaa, että isän aika olisi kalliimpaa kuin äidin.
– Esitys paljasti kuitenkin juonen, joka aika monen isän päässä piileskelee. Parempi korvaus kautta linjan voisi olla hyvä täky.

Tyytyväinen isä on tyytyväinen työntekijä

Wallinin mukaan urakeskeisyys leimaa miesten maailmaa.
– Kaikki aika täytyy satsata uraan. Jos hetkeksi jää pois työstä, joku kiilaa ohi. Kun nainen jää äitiyslomalle, hän ottaa aina sen riskin. Se ikään kuin kuuluu asiaan.

Wallinin mielestä ei pitäisi olla kovin dramaattista, että mieskin hankkisi saman kokemuksen huolimatta riskistä, että työmarkkinoilla saattaa tapahtua jotakin sillä aikaa kun hän on poissa.
– Isä, joka on tyytyväinen omaan panokseensa kotona, on myös motivoituneempi työntekijä. Siitä hyötyy työnantajakin.

Wallinin mielestä hänen esittämänsä 6+6+6 -malli antaisi äidille mahdollisuuden palata aikaisemmin työelämään, jos hän haluaa.
– Se toisi valinnanvapautta. Ei pidä syyllistää naisia, jotka jäävät kotiin pidemmäksi aikaa, mutta ei myöskään niitä, jotka haluavat palata työelämään aikaisemmin.

Ministeri taistelee kelloa vastaan

Hallituksen hyvistä pyrkimyksistä huolimatta nainen useimmiten uhrautuu perheen eteen. Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) jätti syksyllä paikkansa hallituksessa perhesyihin vedoten.
– Hän teki johtopäätöksensä eikä niitä voi kyseenalaista millään tavalla. Haluan kuitenkin ajatella, että yhtä hyvin tämän olisi voinut tehdä mies.

Wallin uskoo, että ehkä piankin ollaan tilanteessa, jossa miehet joustavat samalla tavalla kuin naiset.
– Silloin ollaan jo aika pitkällä, kun kotiin jäävä mies ei ole enää uutisaihe.

Miten kahden lapsen isä Stefan Wallin yhteensovittaa työn ja perhe-elämän?
– Se on taistelua kelloa vastaan. Kalenterisulkeiset pidetään kotona joka viikonloppu.

Wallin kertoo olevansa Helsingissä vähintään kaksi tai kolme yötä viikossa. Hänen vaimonsa toimii Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden virkaa hoitavana professorina ja työ vie ulkomaillekin.
– Aloittaessani ministerinä totesin lähinnä itselleni, että jos jonakin päivänä en voi enää vaikuttaa kalenteriini ja oma perhe kärsii, lopetan näissä hommissa välittömästi.

Tasa-arvolaki ei suojaa kaikelta

Viimeisimmän tasa-arvobarometrin mukaan naiset kokevat edelleen sukupuolestaan haittaa työelämässä. Tasa-arvolaki kuitenkin kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Eikö laki toimi?

– Laki toimii, mutta joillakin työpaikoilla esiintyy edelleen erilaista elekieltä ja sanatonta vihjailua, joka ei ulotu suoraan lain piiriin, mutta heijastaa ilmapiiriä ja asennoitumista.

Wallin myöntää, että on myös tapauksia, joissa rikotaan selvästi lakia. Virkaan saatetaan nimittää vähemmän pätevä sukupuolen perusteella
– Tällaiset tapaukset pitää viedä oikeuteen.

Wallin uskoo asennemuutoskampanjoihin, jotka lähtevät valtakunnan tasolta ja ulottuvat työpaikoille asti.

– Reilu vuosi sitten meillä oli "Kuinka pitkälle hänellä on oikeus edetä" -kampanja, jonka kuvassa oli pieni tyttölapsi isoissa kengissä. Siinä oli mukana myös elinkeinoelämän korkein johto.
Wallinin mukaan kampanja ei yksin ratkaise. Teot ratkaisevat.

Tasa-arvoeriä tarvitaan edelleen

Hallitus yrittää talouskriisin keskellä edistää kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa. Naisen euro on silti edelleen 80 senttiä. Tavoite on, että 20 prosentin palkkakuilu kaventuu viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

– Alustavat laskelmat osoittavat, että syksyn 2007 erikoinen palkkakierros on vaikuttanut jonkin verran myönteisesti naisten palkkoihin, mutta matkaa on vielä paljon jäljellä.

Vaikuttaako talouskriisi ohjelman toteuttamiseen?
– Päämäärä on, että se ei vaikuttaisi. Mutta kun suhdannetilanne on mikä on, ei voida automaattisesti olettaa, että seuraavat palkkaratkaisut olisivat kovin suuria. Se pienentää tasa-arvoerien suuruutta, mutta siirtää samalla paineita muualle. Eräs tällainen on jako miesten ja naisten töihin.

Wallinin mielestä Suomessa tarvitaan enemmän naisia miesvaltaisille aloille ja päinvastoin.
– Silläkin olisi vaikutusta palkkaerojen tasaamiseen.

Mihin RKP:tä tarvitaan?

Vuonna 1906 perustettu Ruotsalainen kansanpuolue istuu hallituksessa kuin tatti. Mutta kuka tietää, mitä se tavoittelee. Mikä on RKP:n rooli suomalaisessa politiikassa, puheenjohtaja Stefan Wallin?

- Toimia maamme ainoana liberaalipuolueena suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden, liberaalisten arvojen ja kaksikielisyyden puolesta.

Ettekö te olekaan pelkkä kielipuolue?

- Emme.

Mitkä ovat RKP:n suurimmat saavutukset politiikassa?

- Koulutuspolitiikan saralla puolueella on ollut vuosikymmenien aikana korkeat tavoitteet. Olemme olleet mukana rakentamassa muun muassa yliopistolakia pitkin matkaa. Siihen on saatu sellaisia painotuksia, jotka ovat olleet meille keskeisiä, kun osaamisyhteiskuntaa on rakennettu.

Onko RKP oikeisto- vai vasemmistopuolue?

- Emme mene vasemmalle emmekä oikealle vaan eteenpäin. Puolueen liberaalinen määritelmä pitää edelleen kutinsa. Kultainen keskitie.

Miksi RKP istuu melkein aina hallituksessa?

- Tuota pitäisi varmasti kysyä muilta puolueilta. Yhteistyökyky on politiikassa erittäin tärkeä ominaisuus. Ne, joilta se puuttuu, istuvat yleensä oppositiossa.

Oletteko te niin kilttejä, että kuka tahansa ottaa teidät mukaan?

- Näin joskus väitetään, mutta kyllä meillä on omiakin tavoitteita. Olemme taistelleet niiden puolesta aika paljonkin. Joskus sekä kynsin että hampain.

Milloin RKP on viimeksi pistänyt hallituksessa rähinän päälle?

- Joulukuun alkupuolella, kun hallituksen piirissä päätettiin valtion aluehallintoreformin asioista. Silloin pistimme hanttiin niin, että pääministerikin kävi pari kertaa ryhmän puheilla. Käytimme aika kovaa kieltä ja saimme tarpeellisia pehmennyksiä asioihin.

Teksti: Mika Peltonen / UP-uutispalvelu
Kuva: Eija Hiltunen

Lue STTK-lehti 01/09 kokonaisuudessaan