STTK:n kansainvälisen edunvalvontahanketyöryhmän valmistama tausta-asiakirja.
Rakennamme kansalaisten Eurooppaa
Eurooppaa on rakennettu paljolti elinkeinoelämän tarpeisiin ja poliittisen eliitin toimesta ylhäältä alas. STTK haluaa tuoda yhdentymiskehitykseen mukaan yksittäisen ihmisen ja palkansaajan arvoja, näkemyksiä ja tavoitteita. STTK on myös mukana kehittämässä eurooppalaista työmarkkinamallia, jossa osaaminen ja tuottavuus yhdistetään humaaniin ja kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan.
Eurooppalaisen edunvalvonnan strategiset avainalueet
- Työelämän eurooppalaisen kivijalan rakentaminen
- Sosiaalisen turvaverkon kokoaminen ja yhteiskunnallisten palvelujen turvaaminen
- Eurooppalaisen työmarkkinamallin kehittäminen
- Demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen
Työelämän eurooppalaisen kivijalan rakentaminen
Yritykset toimivat Euroopan laajuisilla ja globaaleilla markkinoilla. Työsuhteen ehdot ja työolosuhteet taas määräytyvät suureksi osaksi kansallisten lakien ja sopimusten perusteella, jotka vaihtelevat maasta toiseen.
Tämän vuoksi on kehitettävä yhteinen työelämän kivijalka takaamaan työntekijöiden perusturvan unioninlaajuisesti työntekomaasta riippumatta:
- Työelämän perusoikeudet ja ay-oikeudet on turvattava
unionissa sitovalla perusoikeuskirjalla.
- Miesten ja naisten välinen tasa-arvo työelämässä on toteutettava laissa, sopimuksissa ja käytännössä. Lisäksi on estettävä myös muu syrjintä työelämässä.
- Unionitasolle on luotava työsuhteen ehtojen vähimmäistaso, joka täydentää kansallista tasoa eikä estä korkeampaa kansallista tasoa.
- On taattava turvalliset ja terveelliset työolosuhteet koko unionin alueella.
- Työelämää tulee kehittää myös laadullisesti (esim. elinikäisen koulutuksen ja oppimisen mahdollisuuksien parantaminen) unionin puitteissa.
2. Sosiaalisen turvaverkon kokoaminen ja yhteiskunnallisten palvelujen turvaaminen
Vaikka sosiaaliturvan tasot ja mallit sekä yhteiskunnan palvelut vaihtelevat unionimaasta toiseen, voidaan puhua eurooppalaisesta sosiaalimallista, joka poikkeaa markkinalähtöisestä mallista.
STTK:n on aktiivisesti osallistuttava eurooppalaisesta mallista käytävään keskusteluun, tehtävä aloitteita sekä vaikutettava linjauksiin ja päätöksiin.
STTK tekee työtä sen puolesta, että nykyinen hyvinvointivaltiomalli kestää globalisaation paineissa ja että sitä kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi yhteiskunnan ylläpitämä lasten päivähoito, kouluruokailu ja vanhusten hoito ovat tärkeitä tekijöitä myös tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja työelämän kehittämisessä.
STTK toimii sosiaalisen yhtenäisyyden, koheesion, kehittämiseksi, jota EU toteuttaa rakennerahastojen avulla. Unionin laajentuminen tuo EU:hun mukaan maita, joissa sosiaaliturva, työelämän lainsäädäntö ja suhteet ovat hyvin paljon nykyisiä jäsenmaita heikommalla tasolla. Tämä on suuri haaste koko EU:n kolmikantayhteistyölle kuten myös eurooppalaiselle työmarkkinamallille ja sosiaalipolitiikalle. Olisikin syytä miettiä vakavasti yhteisten sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan minimistandardien luomista EU:hun.
Sosiaaliturvan ja yhteiskunnallisten palvelujen on jatkossakin oltava pääsääntöisesti jäsenvaltioiden päätettävissä. Työntekijöiden sosiaaliturvan takaaminen ja turvaaminen siirryttäessä työskentelemään maasta toiseen kuuluu unionin tasolla päätettäväksi.
3. Eurooppalaisen työmarkkinamallin kehittäminen
Eurooppalaisen työmarkkinamalline kehittäminen edellyttää ainakin sitä, että seuraavat neljä asiaa toteutuvat
1) Palkansaaja- ja työnantajapuolen on järjestäytyttävä Euroopan tason järjestöiksi
EU-maiden palkansaajajärjestöt ovat järjestäytyneet Euroopan tason järjestöiksi kattavasti sekä keskusjärjestö- että liittotasolla. Sen sijaan työnantajapuolen järjestäytymisessä on puutteita.
Myös hakijamaiden palkansaajajärjestöt ovat Euroopan tason järjestöjen jäseniä; niiden resurssit osallistua Euroopan tason toimintaan ovat kuitenkin rajatut.
2) Hakijamaiden kehittymistä on kaikin tavoin tuettava
Kolmikantayhteistyötä EU-tasolla unionin elimien ja työmarkkinajärjestöjen välillä EU:hun on kehittynyt komikantaisia rakenteita ja käytäntöjä. Jatkossa tulee keskittyä sisältöön ja tuloksiin. Se edellyttää panostusta valmisteluun.
3) Kansalliset järjestöt on kytkettävä kiinteästi Euroopan tason järjestöjen työhön
Toimivia (kaksikantaisia) neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiä työnantajien ja palkansaajien kanssa on vahvistettava.Työ- ja virkaehtosopimustoiminta on keskeinen osa Euroopan työmarkkinamallia. STTK korostaa toimivia työmarkkinasuhteita jäsenyysneuvotteluissa.
Unionitasolle on kehitettävä toimivat neuvottelu- ja sopimusjärjestelmät. Ne täydentävät kansallisia järjestelmiä. Samalla on huolehdittava siitä, ettei luoda malleja, jotka heikentävät toimivia kansallisia järjestelmiä. Sektorikohtaisen vuoropuhelun merkitys Euroopassa kasvaa koko ajan. Hakijamaissa tulisi EU:n lisätä sektorikohtaisia hankkeita työmarkkinaosapuolten välillä.
Kansallisten sopimustavoitteiden koordinointi ja tulosten seuranta Euroopan tasolla alakohtaisesti ammattisihteeristöjen sekä keskusliittotasolla EAY:n puitteissa on välttämätöntä sosiaalisen dumppauksen ehkäisemiseksi sekä yhteisten tavoitteiden kehittämiseksi.
Neuvottelu- ja sopimustoiminnan keskeinen haaste on sellaisten yhteisten tavoitteiden aikaansaaminen unioninlaajuisesti, jotka jäsenkunta kokisi omikseen. Tärkein osa STTK:n edunvalvonnasta tapahtuu edelleen Suomessa.
4) Henkilöstön osallistumisjärjestelmien kehittämistä
STTK:n jäsentutkimukset kertovat työelämän kovenevista paineista Suomessa. STTK toimii aktiivisesti niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissäkin inhimillisempien työelämän mallien luomiseksi. Yhteistoimintalakien kehittäminen ja luottamusmiesten toimintaedellytysten parantaminen ovat avainasemassa tässä työssä.
Monikansallisten yritysten vuoksi on yhä tärkeämpää, että sisarjärjestöjen välinen yhteistyö yli maarajojen tehostuu. Myös erilaiset yritysjärjestelmissä tapahtuvat muutokset edellyttävät, että konserniyhteistyölainsäädäntöä ja yleensä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia kehitetään.
Meidän on kuitenkin kannettava vastuumme myös paikallisesti. Mitkään kansainväliset tai kansalliset määräykset eivät riitä, jos työpaikoilla ei ole aktiivisia luottamusmiehiä, toimivaa ammattiosastoa ja riittävästi jäseniä, jotka tuntevat keskinäistä yhteenkuuluvuutta.
4. Demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen
Integraatiokehityksen tärkeä tavoite on rauhan turvaaminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Käytännössä näihin on pyritty taloudellisen integraation avulla, jota on kehitetty ylhäältä alas. Kansalaisten kannalta se on vaikeaselkoista ja markkinaehtoista.
STTK:n pyrkimyksenä on, että EU ei toimisi pelkästään taloudellisen integraation ehdoin. Sosiaalisesta ulottuvuudesta on tehtävä yhtä vankka kivijalka kuin taloudellisestakin. Tällöin työttömyyden poistamisen tulee olla keskeinen tavoite.
EU laajentuu tällä vuosikymmenellä. Jo nykyisinkin hyvin kirjavaan EU-perheeseen tulee mukaan uusia jäseniä, joiden taloudelliset resurssit, palkkataso ja sosiaaliturva ovat pienemmät kuin nykyisissä unionimaissa.
Niin nykyisten kuin hakijamaidenkin palkansaajien yhteinen etu on, että työolot ja elintasot hakijamaissa kehittyvät mahdollisimman nopeasti.
Veroparatiisit, ympäristönormien, työsuojelun tai työehtojen käyttäminen kilpailuetuna eivät ole palkansaajien etujen mukaista. Yhteisiä minimistandardeja näissä asioissa pitää sen sijaan kehittää.
Unionin pitäisi pystyä toimimaan myös silloin kun siinä on 25-30 jäsenmaata. Tämä on suuri haaste niin demokratialle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle kuin markkinoiden toimivuudelle ja päätöksentekojärjestelmille.
Unionin kehittämisestä alkanut keskustelu ei saa pelkästään keskittyä päätöksentekoa ja instituutiota koskeviin kysymyksiin vaan myös unionin toiminnan sisältöön. Jatkossa unioni ei voi olla pelkästään taloudellinen unioni vaan myös sosiaalinen, joka ottaa huomion kansalaisten ja palkansaajien kannalta merkitykselliset kysymykset.
STTK toimii niin kotimaassa kuin EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissäkin oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden vahvistamiseksi. Työelämän tasa-arvo sekä työnteon ja ammattitaidon arvostus ovat keskeisesti mukana kaikessa STTK:laisessa edunvalvonnassa.
Keskeiset toimintaympäristöt eurooppalaisessa edunvalvonnassa
Edunvalvonta EU-asioissa kuuluu keskusjärjestön ja liittojen normaaliin toimintaan, jota toteutetaan kotimaassa, unionin elimissä sekä Euroopan tason ammatillisissa järjestöissä: EAY:ssä ja ammattisihteeristöissä.
EU:n puitteissa voimme vastata globalisaation tuomiin haasteisiin tehokkaammin kuin vain kansallisella tasolla; EU on väline hallita muutosta. Toisaalta EU:n tasolla voimme toteuttaa kansallisia tavoitteitamme.