Valtioneuvosto asetti sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitea) valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta kesäkuussa 2007. Komitea tarkasteli sosiaaliturvan haasteita ja kehittämistarpeita pitkällä aikavälillä, työn aikakehys ulottui 2010-luvun loppupuolelle saakka. Komitea sai peruslinjaukset sisältävän väliraporttinsa valmiiksi tammikuussa 2009 ja antoi loppumietintönsä 2,5 vuoden määräajassa joulukuussa 2009.
Komitea esitti noin 50:tä ehdotusta sosiaaliturvan kehittämiseksi. Esityksillä parannetaan perusturvaa, edistetään työllisyyttä ja työkykyä sekä vähennetään byrokratialoukkuja. Mietintö sisältää useita täydentäviä lausumia, joista yksi on työmarkkinajärjestöjen edustajien yhteinen täydentävä lausuma. Komitean työstä rajattiin ulos työeläkkeet, tapaturmavakuutus ja perhevapaat. Myös sosiaali- ja terveyspalveluja (esim. asiakasmaksukatto, omaishoidon tuen siirto Kelalle) ei juurikaan käsitelty.
Komitean mielestä esitykset voidaan toteuttaa vain julkisen talouden kestävyyden rajoissa. Vuonna 2008 alkanut taantuma heikensi julkisen talouden kestävyyttä ja mahdollisuuksia toteuttaa kustannuksia kasvattavia sosiaaliturvauudistuksia. Komitean esityksistä osa on jo toteutettu tai toteutumassa lakimuutosten myötä, mutta osan toteutumisesta ei ole tarkempaa tietoa eikä kiireellisyysjärjestystä. Osa esityksistä on edelleen sisällöllisesti keskeneräisiä.
Vuoden 2009 perusturvan parannukset mukana esityksessä
Komitean ehdotusten kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan yhteensä n. 640 miljoonaa euroa. Komitean mietintöön sisältyy hallituksen jo vuonna 2009 tekemät perusturvaa parantavat linjaukset, joilla vähennetään köyhyyttä ja parannetaan pientä eläketuloa saavien ja lapsiperheiden asemaa.
Perusturvaa parannetaan toteuttamalla takuueläke ja sitomalla indeksiin sen ulkopuolella olevat vähimmäisetuudet sekä lapsilisän ja lasten kotihoidon sekä yksityisen hoidon tuki. Nämä uudistukset tulevat voimaan vasta maaliskuussa 2011, jolloin kustannukset kohdistuvat lähinnä seuraavalle hallituskaudelle eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.
Lisäksi hallitus on keventänyt pienituloisten tuloverotusta vuoden 2010 alusta, mikä parantaa esim. työttömyyden perusturvaa saavien nettotuloja. Nämä päätökset vievät valtaosan 640 miljoonan euron kustannuspotista.
Aikuiskoulutustuen uudistus yksinkertaistaa järjestelmää
Palkansaajien näkökulmasta tärkeimmät uudistukset valmisteltiin työmarkkinajärjestöjen neuvottelemassa nk. sosiaalitupossa, josta päästiin yhteisymmärrykseen tammikuussa 2009. Järjestöjen neuvotteluihin päädyttiin, kun komiteassa oli nähtävissä perus- ja ansioturvan vastakkainasettelua ja pyrkimystä heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata.
Sosiaalitupon muutokset ovat osana SATA-mietintöä. Sosiaalitupo sisälsi mm. parannuksia työvoimapoliitiikkaan, työttömyysturvaan ja työttömän koulutuksen ja aktiivitoimien aikaiseen toimeentuloon ja vuorotteluvapaan vakinaistamisen.
Samalla sovittiin myös työkyvyttömyyseläkkeen uudistamisesta ja työeläkemaksujen korotusaikataulusta. Nämä työllisyyttä, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä kouluttautumista edistävät muutokset ovat tulleet voimaan vuoden 2010 alussa. Sosiaalitupoon sisältyy vuonna 2011 voimaan tulevia heikennyksiä työttömyys- ja eläketurvaan, eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostetaan.
Toinen tärkeä palkansaajien osaamisen kehittämiseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyvä uudistus koskee aikuiskoulutustukea. Myös tämä uudistus on sisällytetty osaksi SATA-mietintöä. Aikuiskoulutustuen valmistelutyössä STTK ja muut työmarkkinajärjestöt ovat olleet aloitteellisia ja aktiivisia. Uudistus tuli voimaan toukokuussa 2010 ja se yksinkertaistaa järjestelmää, luo useammalle työssäkäyvälle mahdollisuuden kouluttautua ja parantaa taloudellista toimeentuloa koulutuksen aikana.
Ammatillisen kuntoutuksen ja osasairauspäivärahan laajentaminen
Sairaslomien pitkittymistä ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista voidaan joissakin tilanteissa ehkäistä toimivan työterveyshuollon ja tehokkaan kuntoutuksen avulla. SATA-komitea esittääkin ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden ja oikea-aikaisuuden vahvistamista. Tämä on tärkeä tavoite, johon pyritään eri toimijoiden paremmalla yhteistyöllä ja kuntoutusprosesseja säätelevää lainsäädäntöä täsmentämällä.
Myös osasairauspäivärahan käytön laajentaminen vuoden 2010 alusta antaa uusia välineitä tukea ihmisen kuntoutumista ja työssä jatkamista. SATA-komitean esityksiin sisältyykin KELAn kuntoutuspsykoterapian lakisääteistäminen siten, että kuntoutuksen saaminen ei olisi kiinni KELAn rahojen riittävyydestä vaan henkilö olisi oikeutettu kuntoutukseen lakisääteisten kriteereiden täyttyessä.
Mielenterveyssyyt ovat yksi yleisimmistä sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Mielenterveyspalvelujen ja –kuntoutuksen puutteet huomioon ottaen uudistus on tärkeä ja tervetullut muutos ja parantaa mielenterveyssyistä työkyvyttömäksi tulevien asemaa. Hallitus on linjannut, että uudistus tulee voimaan vuonna 2011.
Työttömyyskassajärjestelmän muutosta ei esitetä
SATA-komiteassa oli esillä myös työttömyyskassajärjestelmä ja paineita sen muuttamiseen esiintyi. STTK pitää nykyistä kassajärjestelmää hyvin toimivana ja joustavana, vaikkakin taantuma johti joillakin aloilla työttömyyskassojen työmäärien moninkertaistumiseen ja aiheutti työttömyysturvan maksatukseen viiveitä. Erityistoimin viiveitä saatiin STTK:laisissa työttömyyskassoissa merkittävästi lyhennettyä.
Komitea ei esittänytkään työttömyyskassajärjestelmän muuttamista, mutta sen sijaan se on esittänyt työttömyysturvan maksamiselle 30 päivän määräaikaa vuoden 2011 alusta. Muille sosiaalietuuksille ei ole esitetty käsittelymääräaikoja ko. aikataulussa.
Auki on jäänyt se, miten määräaika lasketaan, jos työttömyysturvahakemus on puutteellinen, eikä tietoja (palkka, työaika, työvoimapoliittiset perusteet, maksussa olevat sosiaalietuudet) saada heti hakijalta, työnantajalta tai viranomaisilta.
Sovitellun päivärahan työaikaseurantaa esitetään kevennettäväksi eräissä pienten työtulojen tilanteissa – esitys ei ole kovin selkeä eikä ota huomioon sitä, että työssäoloehdon seurantaan tarvitaan työaikatietoja. Työttömyysturvan maksatuksen kannalta keskeistä on kehittää sähköistä tiedonsiirtoa ja pyrkiä yksinkertaistamaan mm. palkanmäärittelyä. Nämä kysymykset jäivät jatkotyön varaan.
Tasoparannuksia työttömän perusturvaan
Komitea esittää työttömän perusturvaan tasoparannuksia koulutuksen ja aktiivitoimien ajalta, mikä on myönteinen asia. Lisäksi komitea esittää työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopumista, mikä merkitsisi sitä, että samassa taloudessa asuvan puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään.
Tarveharkinta on poikkeus yksilöperusteisessa sosiaalietuusjärjestelmässä ja tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömän elatus jää osin perheenjäsenten vastuulle. Tarveharkinta aiheuttaa monia valituksia. Lisäksi esitetään, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi siinä tilanteessa, kun tarveharkinnasta luovutaan.
Järjestöt korostavat rahoituksen kestävyyttä ja työllisyyden edistämistä
Työmarkkinajärjestöt EK, SAK, STTK ja Akava tekivät SATA-mietintöön yhteisen täydentävän lausuman. Lausumassa järjestöt korostavat julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä sekä työllisyyden edistämistä. Komitean mietinnössä on niin paljon erilaisia esityksiä, etteivät ne kaikki mahdu kestävyyden rajoihin. Osa esityksistä vaatii myös sisällöllisesti jatkoharkintaa.
Järjestöt eivät kannata kallista kansalaispalkkaa, vaan pitävät sosiaaliturvan syyperusteisuutta tärkeänä.
Yleinen asumistuki on järjestöjen mielestä tarpeen uudistaa mahdollisimman pian.
Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on vaikeaa ilman merkittäviä rahallisia satsauksia, eikä sitä voida saavuttaa vain kirjoittamalla koko laajaa sosiaaliturvalainsäädäntöä yhteen lakiin.
Työttömyysturvan yksinkertaistamista on syytä erikseen selvittää kolmikantaisessa valmistelussa.
Lue lisää:
Lisätietoja johtaja Markku Salomaa