
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sosiaalipaketti on tasapainoinen ratkaisu, joka onnistuneesti saavutettiin hankalissa olosuhteissa, arvioi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
Työmarkkinajärjestöt sopivat yhteisissä neuvotteluissaan tammikuussa suomalaisen eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Sosiaalipaketti sisältää esityksiä mm. työttömyysturvan kehittämiseksi, lomautettujen ja irtisanottujen tukemiseksi sekä määräaikaisten aseman parantamiseksi. Myös työeläkkeistä ja niiden rahoituksesta tehdään tärkeitä linjauksia.
Esitysten tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja vahvistaa sosiaaliturvaa sekä tukea hallituksen elvytystoimia talouskriisin ratkaisemiseksi. Sosiaalipaketin avulla saatiin myös ratkaistua sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelleen SATA-komitean pöydällä olleita asioita. Komitean välimietintö valmistui tammikuun lopulla.
- On erittäin tärkeää, että työmarkkinajärjestöjen neuvottelemat esitykset on sisällytetty nyt myös SATA-komitean mietintöön, Mikko Mäenpää sanoo.
Mäenpää luonnehtii STTK:n, SAK:n, Akavan ja EK:n käymiä neuvotteluita vaikeiksi, koska lopputuloksen tiedettiin pitävän sisällään jokaiselle osapuolelle sekä plussia että miinuksia. Mäenpään mukaan sovinto oli kaikille kuitenkin tässä taloudellisessa tilanteessa niin tärkeää, että yhteisymmärrys saatiin syntymään.
Sopimisen malli toimii
Sosiaalipaketin lähtökohtana on, että työnantajien Kela-maksu poistetaan osana hallituksen elvytyspakettia. Poisto vähentää yrityksiltä työllistämisen kustannuksia. Työnantaja on ajanut Kela-maksun poistoa jo vuosikymmeniä ja se oli kirjattuna jo Lipposen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmaan, mutta jäi toteutumatta.
Kun työnantajat pääsevät maksusta, he suostuivat vastapainoksi linjaukseen työeläkemaksujen korottamisesta vuosina 2011 – 2014. Työnantajat ja palkansaajat maksavat korotukset puoliksi. Aikaisemmin työnantajat ovat esittäneet, ettei maksuja korotettaisi, vaan leikattaisiin mieluummin eläkkeitä. Palkansaajille eläkemaksujen korotus puolestaan esitetään kompensoitavaksi tuloverotuksessa, jotta vältytään palkansaajien kokonaisverotuksen kiristymiseltä.
STTK:n puheenjohtaja korostaa, että saavutetulla neuvotteluratkaisulla turvataan lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoitus.
- Suomalaista työeläkejärjestelmää on voimakkaasti kritisoitu, ja täysin turhaan. Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa myös finanssikriisissä, Mäenpää sanoo.
Paketissa esitetyt toimenpiteet ulottuvat vuosille 2009 - 2014, ja nopeimmin toteutettavat tulisivat voimaan jo tulevana kesänä.
- Tällä ratkaisulla on myös merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia, useammalle vuodelle linjattuna se uudistaa eläke- ja työttömyysturvaa.
Mikko Mäenpään mukaan suomalainen sopimisen malli osoitti näissä neuvotteluissa jälleen toimivuutensa.
- Nyt nähtiin, että työmarkkinajärjestelmä on muuttuvassakin maailmassa hyvässä iskussa, kuvaa puheenjohtaja.
STTK:laisille monia voittoja
Työmarkkinajärjestöt esittävät osana pakettia vuorotteluvapaan vakinaistamista, kun tähän saakka koko järjestelmän kohtalo on roikkunut auki. Neuvotteluissa onnistuttiin myös säilyttämään osa-aikaeläkejärjestelmä, vaikka sen ikäraja nouseekin. Molemmat järjestelyt edistävät työssä jaksamista ja työurien pidentämistä ennen eläkkeellelähtöä.
- Esimerkiksi vuorotteluvapaa on monille STTK:laisille ryhmille tärkeä hengähdystauko työelämässä. Vuorotteluvapaa antaa mahdollisuuksia työn ja perheen parempaan yhteensovittamiseen, läheisten hoitamiseen tai vaikkapa kouluttautumiseen. STTK:laiset ovat olleet aktiivisia sekä vuorottelijoina että vuorottelusijaisina. Nyt kun työttömyys kasvaa, sille on entistä enemmän tilausta, Mäenpää sanoo.
Työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla helpotetaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien asemaa. Sovitellun päivärahan enimmäiskesto poistuu ja palkansaajan pääsyä ansioturvan piiriin nopeutetaan. Myös muutosturvan laajennus aiempaa useampiin määräaikaisiin ja lomautettuihin on tarpeellinen parannus, ja tuo helpotusta palkansaajille erityisesti nykyisessä taloustaantumassa.
SATA-komitean suunnitelmat poistaa ikääntyneiden oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin eli aikeet eläkeputken tukkimiseksi saatiin neuvotteluissa pääosin torjuttua. Eläkeputkeen pääsyn ikäraja nousee yhdellä vuodella. Samalla ikääntyneille työttömille kohdennetaan aktiivitoimia ja laajennetaan kuntien velvoitetta tarjota heille työtä.
Keskituloisten työttömyysturva paranee
Puheenjohtaja Mäenpään mukaan työttömyysturvaan tehtävät korjaukset palkitsevat oikealla tavalla keskituloisia palkansaajia. Nykyjärjestelmässä ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on leikkautunut voimakkaasti jo alle keskituloisilla. Uusi laskentamalli korjaa tätä epäkohtaa ja ansiopäiväraha nousee noin 2400 euroa kuukaudessa ansaitsevista ylöspäin.
Lisäksi työttömiä kannustetaan osallistumaan entistä enemmän aktiivitoimenpiteisiin. Esityksessä listataan erilaisia toimenpiteitä – mm. koulutusta, työharjoittelua ja työkokeilua - joihin osallistumalla saa korotettua ansiopäivärahaa enintään 200 työttömyyspäivältä. Aktiivitoimiin pääsyä myös aikaistetaan.
- Nyt näihin aktiivitoimiin lisätään työttömyyden alusta asti myös itse hankittu koulutus. Enää ei tarvitse turvautua vain työvoimaviranomaisten tarjoamaan koulutukseen tai odottaa kolmea kuukautta ennen omaehtoisen koulutuksen aloittamista, Mäenpää listaa parannuksia.
Aktiivitoimien lisääminen esitysten mukaisesti edellyttää, että hallitus nopeasti kääntää suunnitelmansa työvoimahallinnon henkilöstön ja määrärahojen vähennyksistä toisin päin.
- Työ- ja elinkeinotoimistojen tuottavuutta tässä työllisyystilanteessa voidaan nostaa palkkaamalla niihin lisää väkeä, ei vähentämällä, Mikko Mäenpää muistuttaa.
Keskeiset esitykset pähkinänkuoressa:
Eläkkeet
- Työeläkemaksu nousee 2011 - 2014 vuosittain 0,4 prosenttiyksikköä eli yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. korotuksen maksavat työnantajat ja palkansaajat puoliksi
- Palkansaajien työeläkemaksujen korotukset kompensoidaan tuloverotuksessa vuosina 2011 - 2014
- Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee kahdella vuodella 60 vuoteen 1.1.2011 alkaen
- Nuorena vammautuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee
Työttömyysturva
- Työttömyysturvan kesto säilyy ennallaan 500 päivässä
- Työttömyysturvan työssäoloehto laskee 8 kk:een (aiemmin 10 kk)
- Työttömän omasta aktiivisuudesta palkitaan: aktiivisesti koulutukseen ja uuteen työhön hakeutuville korotettua päivärahaa
- Työttömyysturvan lisäpäivien (eläkeputki) alaikäraja nousee vuodella 60 vuoteen 1.1.2011 alkaen
- Työttömien omaehtoiseen koulutukseen pääsyn odotusaika poistuu
- Muutosturva laajenee koskemaan myös lomautettuja ja useampia määräaikaisia
- Ansiopäivärahan laskennassa sovellettava taitekohta nousee, jolloin ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha paranee keskituloisilla
- Sovitellun päivärahan enimmäiskesto poistuu (nyt 36 kk)
Vuorotteluvapaa
- Vuorotteluvapaa vakinaistetaan 1.1.2010 alkaen
Lue lisää sosiaalipakettiin liittyen: