Kansainvälistyminen kasvattaa ILOn sopimusten merkitystä. Tuotannon ja työpaikkojen siirtojen sekä uuden teknologian myötä minkä tahansa maan työehtojen tasolla voi olla merkitystä myös suomalaisten työpaikkojen säilymiselle. ILOn sopimuksilla kehitetään työelämän pelisääntöjä ja työehtojen vähimmäistasoa paitsi Suomessa myös Kiinan, Intian ja Brasilian tapaisissa Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa.
Ratifioidut ILO sopimukset velvoittavat jäsenvaltioita kansainvälisen oikeuden mukaisesti valvomaan että lainsäädäntö ja käytännöt (mukaanlukien työehtosopimukset) ovat sopimusten mukaisia. ILO:n sopimuksilla on suuri merkitys myös Suomen työlainsäädännössä ja sen valmistelussa. Esimerkkejä ovat mm.
- irtisanomissyiden ilmoittamisvelvollisuuteen vaikuttanut ILOn yleissopimus nro 158 joka koskee työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työsuhteen päättämistä.
- työntekijäin edustajien suojelua yrityksessä ja heidän toimintansa helpottamista koskeva yleissopimus 135, joka turvasi luottamusmiesten ja -valtuutettujen asemaa työsopimuslaissa,
- vuosilomalain valmistelussa huomioon otettu mm. vuosiloman palkallisuuden ja yhdenjaksoisuuden turvaava palkallisia vuosilomia koskeva yleissopimus nro 132
- julkissektorin alihankintatilanteissa työehtojen tason turvaava työlausekkeita välikirjoissa, joissa julkinen viranomainen on sopimuspuolena koskevan yleissopimuksen nro 94
Yleissopimusten suomenkieliset tekstit löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön Kansainvälinen työjärjestö ILO –sivulta > julkaisut.
ILOn verkkosivut