Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Työehdoista ja palkkauksesta on tehty sopimuksia palkansaajien ja työnantajan kesken jo kymmeniä vuosia.

Perustan suomalaisillekin sopimuksille muodostavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset ja suositukset.  EU-tasolla sopimuksia neuvottelevat eurooppalaisia palkansaajakeskusjärjestöjä edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajajärjestöjä edustavat BUSINESSEUROPE ja CEEP.

Suomessa työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet vuosikymmenten ajan keskitetyistä tuloratkaisuista sekä yleisistä keskusjärjestösopimuksista. Kun myös maan hallitus on ollut keskusjärjestöjen kanssa mukana sopimassa tuloratkaisusta, on neuvoteltu tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta eli tuposta.

Ensimmäinen tupo tehtiin vuonna 1968 ja viimeisin on tehty vuonna 2004, koskien vuosia 2005 - 2007. Viime vuosina on keskusteltu tupojen aikakauden päättymisestä ja siitä, että jatkossa tehtäisiin vain työehtosopimuksia liittotasolla. Edellinen neuvottelukierros vuonna 2007 oli tällainen liittotason kierros. 

Yleisissä keskusjärjestösopimuksissa sovitaan palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen yhteistyöstä työelämän eri alueilla. Keskusjärjestösopimukset löytyvät säädöstietopankki Finlexistä, kohdasta Viranomaiset > Työehtosopimukset > Keskusjärjestösopimukset ja STTK:n solmimat sivulta keskusjärjestösopimukset.

STTK solmii sopimuksia keskustasolla jäsenliittojensa puolesta ja valtuuttamana. Nämä sopimukset toimivat raameina liittotason sopimuksille.

Työ- ja virkaehtosopimukset säätelevät työehtoja

STTK:laiset ammattiliitot puolestaa neuvottelevat työnantajaliittojen kanssa alan työehdoista työ- sekä valtion ja kuntien osalta virkaehtosopimuksissa.

Solmitut työ- ja virkaehtosopimukset sitovat palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Jos sopimus on yleissitova, se sitoo sopimusalan kaikkia työnantajia riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneet sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon. STTK:laiset ammattiliitot solmivat yhteensä noin 250 työ- ja virkaehtosopimusta.

Yleissitovuudesta päättää yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Myös yleissitovat työehtosopimukset löytyvät säädöstietopankki Finlexistä, kohdasta Viranomaiset > Työehtosopimukset. Lisäksi tietopankissa on lueteltuna vahvistamislautakunnan yleissitovuusratkaisut. Sopimus voi olla myös normaalisitova, jolloin se sitoo vain alan niitä työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet sopijaosapuolena olevaan työantajaliittoon.

Paikallinen sopiminen yleistyy

Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia sopia myös paikallisesti yritys- tai työpaikkatasolla sekä virastoissa ja laitoksissa. Myös työaikalaki tarjoaa siihen laajat mahdollisuudet.

Esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, työn vaativuuden arvioinnista sekä tulospalkkauksesta voidaan osittain sopia paikallisesti. Samoin osa työehtosopimuksissa tai tupoissa sovituista palkankorotuksista on voitu jättää työpaikkatasolle sovittavaksi.