Osasairauspäiväraha helpottaa töihinpaluuta pitkän sairastamisen jälkeen. OSasairauspäivärahan tavoitteena on tukea palkansaajan tai yrittäjän omaehtoista kuntoutumista ja työhön paluuta pitkähkön sairausloman jälkeen.
Osasairauspäivärahaa voi saada samoin edellytyksin kuin varsinaista sairauspäivärahaakin, eli 10 päivän karenssiajan jälkeen (sairastumispäivä + 9 päivää).
Osasairauspäivärahalla voidaan työkokeilun kaltaisesti selvittää, mahdollistaako henkilön jäljellä oleva työkyky omista työtehtävistä suoriutumiseen. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyseläkettä ja syrjäytymistä työelämästä. STTK on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa uudistuksen valmistelussa.
Osasairauspäivärahajärjestelmä on toistaiseksi jäänyt työpaikoilla vähälle huomiolle, mutta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Osasairauspäivärahaa on hyödynnetty eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien kohdalla. Sitä voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkita kaikissa sairausryhmissä.
Osa-sairauspäiväraha edellyttää vapaaehtoisuutta
Osasairauspäiväraha ja osa-aikainen työnteko voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisena järjestelynä työntekijän ja työnantajan välillä. Kansaneläkelaitos voi hakemuksesta myöntää osasairauspäivärahaa työkyvyttömälle 16–67-vuotiaalle työntekijälle tai yrittäjälle, joka palaa työhönsä osa-aikaisesti. Edellytyksenä on, että sairaus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 60 sairauspäivärahapäivää.
Aloitteen osa-aikaisesta työhön paluusta voi tehdä ensisijaisesti työntekijä tai yrittäjä, mutta myös työterveyshuolto tai työnantaja. Lääkärinlausunnon (B-lausunto) voi laatia työterveyslääkäri tai myös muu vakuutetun työolosuhteet tunteva lääkäri.
Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle. Edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti työnantajansa kanssa.
Osa-aikaisesta sairauspoissaolosta ja osa-aikatyötä koskevan sopimuksen tekemisestä säädetään työsopimuslaissa. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 - 60 prosenttiin aiemmasta. Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta.
Osa-aikainen töihinpaluu aina vapaaehtoista
Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa yhteensä 12 - 72 arkipäivän ajan kahden vuoden aikana. Osasairauspäivärahaa ei voi saada samanaikaisesti työttömyysetuuden tai koulutustuen kanssa. Kuten kokoaikainen sairauspäivärahakin, osasairauspäivärahakausi pidentää vastaavalla ajalla työttömyysturvajärjestelmän työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Opiskelijat eivät ole oikeutettuja osasairauspäivärahaan.
Työntekijällä on aina oikeus arvioida omaa työstä selviytymistään ja sairauslomansa aikana päätyä siihen, ettei hän palaa kesken sairausloman osa-aikaisesti työhön. Tämä ei saa heikentää hänen asemaansa työsuhteessa. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelleessa SATA-komiteassa kiirehdittiin osasairasvapaan käytön lisäämistä ja hallituksen esitystä asiasta. Se nähtiin yhdeksi välineeksi mm. mielenterveyspotilaiden kuntoutumisessa. Osasairausloma on ollut käytössä vuoden 2007 alusta, ja se rajattiin pitkäaikaisen sairauden jälkeisiin kuntoutustilanteisiin (60 täyden sairauspäivärahan vaatimus).
Osatyökykyisten työmahdollisuuksien vahvistaminen kirjattiin myös keväällä 2010 yhdeksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman työuria pidentäväksi tavoitteeksi.
Työterveyshuollon rooli keskeinen
Jos työntekijä sairauslomansa aikana käy työterveyshuollossa, hänen työkykyään ja mahdollisuuttaan palata osa-aikaisesti työhön voidaan arvioida parhaiten työterveyshuollon toimesta. Arvioinnissa on huomioitava työntekijän terveydentila, toimintakyky ja toipumisennuste sekä työtehtävien ja työolosuhteiden vaatimukset.
Keskeinen lähtökohta arvioille on, että hankitaan riittävät tiedot työkykyyn vaikuttavista sairauksista ja niiden toimintakyvylle aiheuttamista rajoitteista. Lisäksi tarvitaan olennaiset tiedot vakuutetun työstä, työolosuhteista sekä työn vaatimuksista.
Osittainen työskentely sairauslomalla voi edesauttaa työntekijän kuntoutumista ja nopeuttaa toimintakyvyn palautumista. Osasairauspäivärahan hyödyntäminen on työntekijälle vapaaehtoista, eikä se saa vaarantaa sairaudesta toipumista. Jokaisen työhön palaajan osalta tulee arvioida yksilöllisesti, mitkä tehtävät hän pystyy suorittamaan. Kaikilla työpaikoilla ei myöskään ole mahdollisuutta muokata työtehtäviä palaajalle sopiviksi.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella pitkillä sairauslomilla olevilla on nykyisin suuri riski syrjäytyä työelämästä. Helpottamalla paluuta työelämään voidaan ehkäistä pysyvän työkyvyttömyyden syntymistä. Myös esimerkiksi syöpäsairauksista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista toipuva voisi keveämmin palata omaan työhönsä.
Työterveyslaitos julkaisi osasairauspäivärahan käyttöä koskevan tutkimuksen syksyllä 2010. Tutkimuksen perusteella työpaikat kaipaavat työterveyshuollon asiantuntija-apua osasairauspäivärahan käyttöön soveltuvien tilanteiden arvioimisessa sekä ennen kaikkea työpaikalla tarvittavissa järjestelyissä.
Lisätietoa:
Lakimies Heli Puura
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi