Pohjoismaisessa edunvalvonnassa haetaan keskinäisen yhteistyön kautta parempaa vaikuttamista erityisesti EU:ssa mutta myös maailmanlaajuisesti. Pohjoismaille on yhteistä korkea järjestäytymisaste, kattavat työehtosopimukset ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaaliturvajärjestelmät muistuttavat myös toisiaan enemmän kuin muihin maihin vertailtaessa.
Perinteinen vaikuttaminen Pohjoismaisella tasolla Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon on vähentynyt. Sen sijaan on tiivistetty yhteistyötä koko Itämeren alueen ay-järjestöjen kesken. Yhteistyötä varten on perustettu myös oma Itämeriverkosto BASTUN.
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
Pohjoismaista edunvalvontaa ja yhteistyötä johdetaan Tukholmasta käsin, missä pohjoismaisilla keskusjärjestöillä on oma kattojärjestö: Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY (Nordens Fackliga Samorgnisation).
PAY:n eurooppavaliokunnassa haetaan yhteisiä näkemyksiä ja vaikuttamiskeinoja ay-liikkeen eurooppalaiseen kattojärjestö EAY:hyn ja EU:hun päin. Pohjoismaille on tärkeää, että EU-päätöksiä voidaan tulevaisuudessakin laittaa käytäntöön työehtosopimuksilla. Kun Euroopan tasolla neuvotellaan työmarkkinasopimuksista tai laaditaan säädöksiä, koordinoi PAY jäsenjärjestöjensä yhteistyötä.
Esimerkkejä yhteisestä vaikuttamisesta ovat mm. palveludirektiivi, Laval-tapaus Ruotsin Vaxholmassa, Komission työoikeuden vihreä kirja sekä EAY:n sääntömuutosasiat. PAY:ssä sovitaan pohjoismaisista edustuksista EAY:n hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä koordinoidaan niissä vaikuttamista. Yhteisiä kantoja haetaan aina kun se on mahdollista.
PAY:ssä tuotetaan selvityksiä ja järjestetään seminaareja tarpeen mukaan, yleisemmin noin kaksi kertaa vuodessa. Toimistossa työskentelee pääsihteeri, kaksi asiamiestä ja sihteeri. PAY:n toimisto toimii myös Itämeriverkosto BASTUNin sihteeristönä.
Lisätietoja: www.nfs.net
Itämeriverkosto BASTUN
BASTUN-verkosto perustettiin 1990-luvun lopulla Itämeren alueen keskusjärjestöjen toimesta yhteisen vaikuttamisen (ennen kaikkea Itämerineuvosto CBSS) ja yhteisten koulutushankkeiden tehostamiseksi. Vuoden 2008 lopulla alkoi laaja EU-rahoitteinen hanke, josta lisätietoja sivulla: www.sttk.fi/bastun.
BASTUN on tiivistänyt yhteistyötä vaikuttamisen saralla. Verkosto on esimerkiksi aktiivisesti ajanut työmarkkina-asioita mukaan Pohjoisen ulottuvuuden asiakirjaan, lobannut näkemyksiään EU:n Itämeristrategiaan sekä tehnyt aktiivisesti työtä sosiaalisen vuoropuhelun saamiseksi mukaan EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin. Itämerineuvosto CBSS:ssä se on esittänyt itselleen neuvoa antavan komitean statusta. Toistaiseksi sillä on edustus taloustyöryhmässä.
BASTUNIN kannanotoissa on erityisesti painotettu sosiaalisen polkumyynnin vahingollisuutta, selkeitä pelisääntöjä sekä sääntöjen noudattamisen valvontaa.
BASTUNin työlistalla on myös yhteistyö Valko-Venäjän vapaan ay-liikkeen BKDP:n kanssa, jolla on n. 8000 jäsentä. BASTUN tuotti 2008 loppuvuodesta BKDP:ta tukevan keskusteluasiakirjan, joka löytyy järjestön verkkosivuilta. Verkkosivuilla on myös Itämeren alueella tapahtuvan työvoiman liikkuvuuden hyötyjä ja haittoja punnitseva asiakirja: www.bastun.nu.
Itämerihanke BSLN - Baltic Sea Labour Network
BAltic Sea Labour Network on BASTUN –verkoston aloitteesta vuonna 2009 alkanut EU-rahoitteinen hanke. Kolmevuotisessa hankkeessa on mukana 26 partneria yhdeksästä Itämeren valtiosta.
Työvoiman liikkuvuus ja siihen liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla hankkeen toimenkuvassa. Samoin vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen ja ay-jäsenyyden siirtymisen helpottaminen maasta toiseen siirryttäessä.
Teemoja työstetään niin kansallisesti kuin yhteisesti koko Itämeren alueella. Tavoitteena on ehkäistä työvoiman polkumyyntiä ja tiedottaa työvoiman liikkuvuuden ongelmista. Hankkeen keskeinen elementti on eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen.
Lue lisää hankkeesta: www.sttk.fi/bsln-hanke
Hankkeen verkkosivut: www.bslabour.net
Suora yhteistyö
STTK hoitaa kahdenvälistä yhteistyötä myös suoraan eri järjestöjen kanssa. SAK:n, STTK:n ja AKAVAn johto tapaa Venäjän FNPR:n johtoa säännöllisesti noin kahden vuoden välein. Yhteisellä työlistalla ovat olleet muun muassa EU-Venäjä -suhteet, pohjoinen ulottuvuus, työvoiman liikkuminen ja koulutustoiminta.