Suomen vientimarkkinat ovat romahtaneet maailmanlaajuisessa taloustaantumassa. Tulevaa menestystä odottavat kauppavaltuuskunnat reissaavat jo nyt, ja hallitus on mukana avaamassa ovia.

Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen mukaan 90-luvun alun murrosten jälkeen luultiin, että valtiovallan tukemaa kaupan ja viennin edistämistä ei enää tarvita.
– Vähitellen on kuitenkin käynyt ilmi, että sitä tarvitaan tietyissä maissa ja tietyillä markkinoilla. Esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja etenkin Venäjällä.

Viime vuonna Venäjä oli Suomen suurin kauppakumppani. Öljyn ja kaasun hinnan romahtaminen on kuitenkin romahduttanut myös Suomen viennin Venäjälle.

Suomen suurimpien yritysten Venäjä-toimiston, East Officen, ekonomisti Simon-Erik Ollus arvioi alkuvuodesta, että Venäjän kaupan riskejä voitaisiin vähentää niin, että suomalaiset poliitikot osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin kaupan edistämiseen ja suhteiden luomiseen.

Ministeri Väyrynen, ettekö te ole toimineet aktiivisesti siihen suuntaan?
– En minä tiedä, mitä enemmän olisi voitu tehdä. Olin juuri viime viikolla Sotshissa, jossa oli iso investointifoorumi. Parin viikon kuluttua matkustan Arkangeliin yritysvaltuuskunnan kanssa.

Hallitus tuuppaa, yritys tekee kaupan

Väyrynen muistuttaa myös suomalais-venäläisestä taloudellisesta yhteistyökomissiosta.
– Siinä olemme keskustelleet, miten valtiovallan puolelta voitaisiin parantaa kaupankäyntiä ja estää uhkatekijöitä, joita on ollut olemassa.

Väyrynen uskoo, että kauppa Venäjälle piristyy, kun öljyn ja kaasun hinta nousee.
– Kun hinnat nousevat, Venäjän talous kasvaa ja markkinat alkavat taas vetää.

Väyrynen muistuttaa kuitenkin, että yrityksethän kauppaa käyvät.
– Meidän tehtävämme hallituksessa on vain luoda olosuhteet, joissa yritysten kauppavaihto voi kasvaa.

18. kerta toden sanoo?

Hallitukselle tulee kiire toteuttaa YK:n tavoite satsata kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia kansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Suomi sitoutui tavoitteeseen YK:n yleiskokouksessa jo vuonna 1970. Nykyinen hallitus on järjestyksessään 18. sitä yrittävä.

Matti Vanhasen edellinen hallitus oli optimistinen ja arvioi, että YK-tavoite saavutettaisiin jo 2010. Nyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vakuuttaa, että tavoite on totta vuonna 2015.
– Meillä on sitoumus, jonka mukaan osuus nousee ensi vuonna 0,51:een. Me pääsemme kuitenkin 0,55:een eli ylitämme tavoitteen.

Suurin syy tavoitteen ylitykseen on kuitenkin taloustaantuma ja kansantuotteen putoaminen. Näin tapahtui myös 90-luvun alun lamassa.
– Sovimme vuonna 1983 silloisen pääministerin Kalevi Sorsan kanssa, että hoidamme asian kahden vaalikauden aikana. Vuonna 1992 kehitysyhteistyö ylsi 0,8 prosenttiin bkt:sta. Osittain toki siksi, että kansantalous supistui.

Talousnousussa lisätään rahoitusta

Kun talous alkoi 90-luvun laman jälkeen nousta, myös Suomen kehitysapu tipahti 0,34 prosenttiin.
Paljonko osuus putoaa, kun nykyinen taantuma muuttuu talouden nousuksi?
– Ei se putoa, koska satsaamme siihen lisää rahaa. Tulevien vuosien talouskasvusta riippuu, montako miljoonaa euroa tarvitaan. Kysymys lienee kuitenkin huomattavista määrärahoista.

Väyrynen aikoo niistää tarvittavat lisämiljoonat, kun kehyksiä tulevien vuosien budjeteille määritellään.
– Silloin arvioidaan, paljonko lisämiljoonia tarvitaan ja sijoitetaan ne kehyksiin, Väyrynen lupaa.

Hän myöntää kuitenkin, että asia tulee aiheuttamaa budjettipäätöksissä ongelmia, mistä lisämiljoonat löydetään.
Samaan aikaan, kun Suomi on taistellut kehitysyhteistyötavoitteensa kanssa, esimerkiksi Ruotsin bkt-osuus on ollut kaksinkertainen. Myös muut Pohjoismaat ovat olleet Suomea edellä.

Miksei Suomi ole päässyt samaan?
– Ruotsi on ollut yhdessä prosentissa jo jonkin aikaa ja pienentää tukeaan ensi vuonna, Väyrynen kertoo.
– He perustelevat sitä sillä, että kun prosenttiosuus säilyy ennallaan, voidaan rahoja vähentää. Vähennettävä summa on huomattava samaan aikaan, kun Suomi lisää osuuttaan.

Osa siirrettiin pakolaisten kuluihin

Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA:n mukaan hallitus leikkaa ensi vuoden budjetissa kehitysyhteistyömäärärahoja 76,4 miljoonalla eurolla. Väyrynen tyrmää väitteen.
– Päinvastoin. Hallitus lisäsi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön neljä miljoonaa. Tähän vuoteen verrattuna kokonaislisäys on 50 miljoonaa.

39 miljoonaa näistä rahoista siirtyy kuitenkin pakolaisten vastaanottokuluihin. Onko sekin kehitysyhteistyötä?
– Se on tulkintakysymys. Ulkoministeriön käsityksen mukaan tämän summan olisi pitänyt olla 12 miljoonaa, mutta sisäministeriö halusi muuttaa laskentaperiaatteita ja esitti 39 miljoonaa.

Väyrysen mukaan sisäministeriön luku päätettiin hyväksyä budjettiriihessä, kun samalla sovittiin, että ulkoministeriön johdolla selvitetään, miten nämä määrärahat jatkossa lasketaan.

Väyrysen mukaan Suomi satsaa tänä vuonna varsinaiseen kehitysapuun yhteensä 731 miljoonaa.
– Ja ensi vuodelle tulee se neljä miljoonaa lisää.

Maksatukset kulkevat kuitenkin Väyrysen mukaan aina hieman eri tahtiin, koska määrärahat käytetään kolmen vuoden sopimusten ja suunnitelmien puitteissa.
– Tämän ansiosta meillä ei ole ensi vuonna niin hankalaa, kuin päällisin puolin näyttää. Meillä säästyy viime ja tästä vuodesta varoja, joita voidaan käyttää ensi vuonna.

Näin voidaan Väyrysen mukaan rakentaa silta ensi vuoden yli vuoteen 2011, jolloin edessä on määrärahojen huomattava kasvu.


Teksti: UP-uutispalvelu/Mika Peltonen
Kuva Eija Hiltunen