STTK:n tärkeimmät tavoitteet ovat työssä olevien koulutusmahdollisuuksien parantaminen, työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön lisääminen sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen. Samalla STTK kantaa huolta tulevan työvoiman osaamisesta ja riittävyydestä.
Edunvalvontamme lähtökohtana on, että jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus hankkia sivistystä ja osaamista sekä kehittää ammattitaitoaan koko elämänsä ajan. Oikeus koulutukseen kuuluu jokaiselle suomalaiselle.
STTK vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja lainsäädännön valmisteluun opetusministeriön ja opetushallituksen työryhmissä. STTK vaikuttaa poliittisiin päättäjiin voimavarojen suuntaamiseksi jäsenistömme tarpeisiin. Korkeakoulujen tutkinto- ja täydennyskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus ovat keskeiset kiinnostuksen kohteemme.
STTK:laisille ammattiliitoille edunvalvonnan foorumeita ovat opetusministeriön asettamat koulutustoimikunnat, opetushallituksen tutkintotoimikunnat sekä eri oppilaitosten hallintoelimet ja neuvottelukunnat, missä työelämä on edustettuna. Keskeinen vaikuttamisen tapa STTK:lle ja sen jäsenliitoille on työssä olevien koulutusmahdollisuuksista sopiminen työ- ja virkaehtosopimuksissa.
STTK:n koulutuspoliittiset tavoitteet
STTK on yhdessä jäsenliittojen kanssa valmistellut koulutuspoliittiset tavoitteet, joiden johtoajatus on Osaava Suomi.
STTK lähtee tavoitteissaan siitä, että jokaisella suomalaisella on oikeus koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kansalaisen näkökulmasta henkilökohtainen kehittyminen, aktiivinen kansalaisuus ja työllistyminen koulutuksen avulla ovat toisiinsa liittyviä tavoitteita. Työelämään osallistuminen on tärkein tapa ehkäistä syrjäytymistä ja tukea aktiivista kansalaisuutta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu koko koulutusjärjestelmälle. Erilaisten oppimisen esteiden poistaminen on lähivuosien tärkeä tavoite.
STTK:n mielestä työpaikka on keskeinen oppimisen paikka. Henkilöstökoulutus tarvitsee julkisen tuen lisäksi kannusteita, jotta työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet lisääntyvät. Aiemman osaamisen tunnustaminen ja kattavat neuvontapalvelut ovat perusta elinikäisen oppimisen kehittämiselle. Lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve lisääntyy työelämän muutoksissa. Aikuiskoulutuksessa suoritettava opintokokonaisuus räätälöidään aikuisen oppijan tarpeista lähtien.
Koulutuksen rakenteellista kehittämistä on jatkettava harkiten. Samalla on turvattava yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen tarjonta maan eri osissa.
Talouden sopeutumiskykyä, uusien kasvualojen ja työpaikkojen syntymistä tulee STTK:n näkemyksen mukaan tukea tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Innovaatio-, tutkimus- ja kehittämistyö on nähtävä osana laajempaa elinkeinopolitiikkaa. STTK katsoo, että nykyisten elinkeinojen kehittämisen ohessa tarvitaan tulevaisuuden alojen etsimistä. Tutkimus- ja kehittämistyön kansantuoteosuus tulee pitää jatkossakin korkealla tasolla, mutta voimavarat on käytettävä nykyistä tehokkaammin.