Kysyimme liittojen edunvalvontajohtajilta, miten jatkuvasti lisääntyvä ulkomaalainen työvoima muuttaa Suomen työelämää ja työmarkkinoita.
Liittojen palveltava jäseniä monella kielellä
"Opittava ymmärtämää erilaisia kulttuuritaustoja"
Toimihenkilöunionin teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas arvelee, että ulkomaalaisen työvoiman lisääntyminen vaatii myös työmarkkinajärjestöiltä muutoksia esimerkiksi koulutukseen ja viestintään.
– Ei riitä enää, että toimitaan vain suomeksi ja ruotsiksi. Alasta riippuen pitäisi pystyä tarjoamaan palveluita myös englanniksi, venäjäksi ja muutamalla muullakin kielellä.
Työpaikoilla vaaditaan Palokankaan mielestä myös eri kulttuuritaustojen ymmärtämistä.
– Esimieskunnalta muutos edellyttää kielitaitoa.
Palokangas arvioi, että myös suomalaisten ja ulkomaalaisten tavoissa tehdä työtä ja ymmärtää käskyt on eroja.
– Meillähän työntekijä toimii hyvin itsenäisesti. Muualla saatetaan tehdä vain se, mitä käsketään.
Palokankaan mielestä ulkomaalaiset ovat hyvä asia jo eläköitymisen takia.
– On hyvä, että he tulevat tänne ja integroituvat yhteiskuntaamme. Muuten huoltosuhteemme menee ihan pehvalleen.
Palokangas muistuttaa, että pidemmällä aikavälillä tulee myös työvoimapula, vaikka nyt ei siltä näytä. Silloin uusi työvoima on tarpeen.
Maahanmuuttajia tarvitaan ilman muuta
"Työsuhteen ehtojen oltava samat kuin muillakin"
– Ilman muuta tarvitaan maahanmuuttajahoitajia, SuPerin neuvottelupäällikkö Anne Sainila-Vaarno sanoo.
Hänen mielestään ulkomaalaisilta pitää vaatia kielitaitoa. Myös työsuhteen ehtojen pitää olla samat kuin muillakin.
– Tällä sektorilla ulkomaalaisten tulo ei vielä kauheasti näy. Pääkaupunkiseudulla heitä on, mutta muualla se on marginaalista.
Sainila-Vaarnon mukaan ulkomaalaisten osuus lisääntyy jatkossa myös lähi- ja perushoitajissa.
– Työntekijöiden on opittava hyväksymään erilaisia toimintatapoja ja erilaisia kulttuureja.
Tällä hetkellä ulkomaalaisten työhöntulo kuormittaa Sainila-Vaarnon mukaan jo työssä olevia, koska ulkomaalaiset tarvitsevat opastusta.
– Se tuo myös hoitokoulutuksessa näkyvää tasoeroa, sillä tulijoiden koulutustaso poikkeaa suomalaisesta.
Kulttuuritaustakin vaikuttaa siihen, millä tavalla ihmisiä hoidetaan.
Sainila-Vaarno muistuttaa, että hoitajien määrä ei voi samassa suhteessa kasvaa kuin väestö ikääntyy.
– Jostakin tarvitaan lisää työntekijöitä.
Merenkulun elinehto
"Laman aikana saatetaan pitää kielteisenä"
Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtajan Pekka Partasen mielestä ulkomainen työvoima on elinehto suomalaiselle merenkululle. Tällä hetkellä ulkomaalaisten työntekijöiden osuus suomalaisilla laivoilla on vain pari-kolme prosenttia, mutta jatkossa heitä tarvitaan reippaasti lisää.
– Jos Suomen merenkulkuala aikoo nousta, tänne tarvitaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Koska kotimaassa ei ole riittävästi tarjontaa ja jos ala halutaan pitää pystyssä, väkeä on haalittava muualta.
Partasen mukaan ulkomaalaisten vaikutus suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin riippuu alasta.
– Pitkällä tähtäimellä ulkomaalaisten lisääntyminen tulee varmasti piristämään työelämää. Lyhyellä ajalla, kun on lama, on tietysti mahdollista, että sitä pidetään vielä negatiivisena asiana.
Muualta tulevat paikkaavat työvoimapulaa
"Kulttuurierot näkyvät työelämässä"
– Jos laman jälkeen tulee työvoimapula, ulkomaalaiset työntekijät ovat myönteinen asia. Paljon riippuu kuitenkin siitä, mistä maasta he tulevat ja kuinka koulutettuja he ovat, Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa arvioi.
Mikäli tulomaan elintavat ja koulutus ovat samanlaisia kuin Suomessa, täällä ei Lounasmaan mielestä tarvitse olla huolissaan.
– Jos kulttuurierot ovat suuria, se näkyy työssä. Esimerkiksi terveydenhuollossa on jo jouduttu pohtimaan, voidaanko palkata henkilö, joka haluaa pitää huntua koko ajan.
Lounasmaan mukaan edessä saattaa olla muitakin uusia tilanteita, jotka on pakko ratkaista.
Lounasmaa arvioi ulkomaalaisten tuovan kuitenkin "ehdottomasti plussaa" suomalaiseen työelämään.
– Nykymaailmassa on ihan normaalia, että ihmiset liikkuvat maasta toiseen. Ulkomaalaisia tarvitaan myös siksi, että meillä on varmasti tulevaisuudessa pulaa henkilöstöstä.
Venäläiset eivät kaipaa liiton tukea
"Kaikkiin noudatetaan yleissitovia sopimuksia"
Erton edunvalvontapäällikön Rainer Heinon mukaan esimerkiksi tietotekniikan palvelualalla työskentelee jo nyt paljon ulkomaalaisia. Heihin noudatetaan alan yleissitovaa työehtosopimusta.
– Muilla aloilla on haaste, miten ulkomaalaisia saadaan järjestäytymään. Heillä ei välttämättä ole ollut vastaavaa kulttuuria omassa kotimaassaan.
Heino kertoo käytännön esimerkin venäläisomisteisista huolintaliikkeistä Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Niissä on venäläisiä työntekijöitä, jotka eivät ole järjestäytyneet.
Kyseisillä työpaikoilla on Heinon mukaan selvästi kahden kerroksen väkeä.
– Siellä työnantajilla ei ole minkäänlaista käsitystä, että Suomessa pitäisi noudattaa lakeja ja työehtosopimuksia. Vaikka työehtoja poljetaan räikeästi, työntekijätkin ovat kieltäneet ottamasta yhteyttä työnantajan. Siitä seuraisi potkut, ja samalla menisi myös oleskelulupa Suomessa.
"Hoitoalalla jo paljon muista kulttuureista tulleita"
Ulkomaalaiset liiton jäseniksi
Tehyn vt. edunvalvontajohtajan Jukka Maarianvaaran mielestä ulkomaalaisten tulon ykköshaaste ay-liikkeelle on, miten heidät saadaan liiton jäseniksi.
– Meillä järjestäytyminen on perinteisesti ollut korkealla tasolla, mutta ei välttämättä joka puolella maailmaa. Jossakin saattaa olla jopa vaarallista kuulua liittoon.
Toinen tärkeä asia on Maarianvaaran mielestä monikulttuurisuuteen oppiminen.
– Hoitoalan työpaikoilla tämä näkyy jo. Siellä on yhä enemmän muualta tulleita. On haaste oppia, että on erilaisia ihmisiä, jotka tulevat eri kulttuureista.
Maarianvaara uskoo, että ulkomaalaisten tulo rikastuttaa työelämää ja tuo uusia työn tekemisen tapoja.
– Voimme oppia toisiltamme puolin ja toisin.
Maarianvaara ei uskalla arvioida, kuinka paljon hoitoalalla on jo ulkomaalaisia.
– Luultavasti voidaan puhua tuhansista lääkäreistä ja hoitajista.
Teksti: UP/Mika Peltonen Kuvat: Liitot, Jukka Maarianvaaran kuva Leena Louhivaara.