Leila Kurki: Kaikkialla samanaikaisesti harjoitettava leikkauspolitiikka on talouskasvun ja työllisyyden kannalta tuhoisaa.
Leila Kurki
President of The Section for Employment, Social Affairs and Citizenship of EESC
Puheenvuoro ETSK:n täysistunnossa 8.12.2011
Työllisyyden kasvu EU:ssa pysyy yhä heikkona, työttömyysaste hipoo 10 prosenttia, nuorten työttömyysaste on 20 prosenttia ja menetettyjä työpaikkoja on jo 5 miljoonaa. Tutkimukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta osoittavat, että suuria eroja ei ole ainoastaan jäsenmaiden kesken, vaan myös jäsenmaiden sisällä on vakavia ongelmia, kuten esimerkiksi lapsiköyhyyden ja ikääntyneiden köyhyyden lisääntyminen.
Kansalaisten tyytymättömyys ja epävarmuus on lisääntynyt jatkuvasti. Jonkin väestöryhmän tai kokonaisen sukupolven syrjäytyminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Vaarana on koulutus- ja työllisyystason lasku, ryhmien välisten tuloerojen kasvu sekä terveydentilan ja kuolleisuuden välisten erojen kasvu. Tämä on omiaan kasvattamaan kielteisiä ilmiöitä kuten rasismia, muukalaisvihaa ja EU –vastaisia populistisia liikkeitä.
Lääkkeeksi EU:n päättäjät tarjoavat hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan leikkauksia. On tärkeää huomata, että kriisi ei ole aiheutunut julkisten sektorien suuresta koosta sinänsä, jolloin niiden supistaminen ei tarjoa mitään automaattista ratkaisua. Euroopan sosiaalimallin merkitys Euroopan kehitykselle olisi tunnistettava paljon nykyistä selvemmin.
Hyvin toimiva julkinen talous on kasvua tukeva tekijä. Oikealla tavalla suunnitellut ja toimeenpannut koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikat on tunnustettava myös talouskehitystä kiihdyttäviksi voimiksi, ei vain kulueräksi ja talouden rasitteeksi.
Finanssimarkkinoiden saaminen järjestykseen ja talouden epävarmuuden vähentäminen on välttämätöntä, koska se lisää kansalaisten ja yritysten luottamusta. Tämä on kuitenkin vasta ensiaskel.
Kaikkialla samanaikaisesti harjoitettava leikkauspolitiikka on talouskasvun ja työllisyyden kannalta tuhoisaa. Siksi pitää säilyttää maltti myös ongelmamaiden sopeutumisohjelmissa. Erittäin tiukassa aikataulussa toteutetut tai ylimitoitetut sopeutustoimenpiteet vain supistavat taloutta ja vievät työpaikkoja, mutta eivät tuo mitään tilalle.
Taloudellinen kasvu ja työllisyys edellyttävät kokonaiskysyntää, jonka riittävästä tasosta on huolehdittava mm. palkkapolitiikalla ja oikein kohdennetuilla tulonsiirroilla. On mahdotonta, että kaikkien euroaluemaiden kilpailukyky toistensa suhteen paranisi, sillä ”kustannuskarsintakierroksien” tulos on ainoastaan jatkuva ja syvenevä talouden alamäki.
Työmarkkinaosapuolten itsenäinen neuvotteluoikeus sisältyy Euroopan unionin perustamissopimukseen. Kasvua tukevia palkkaratkaisuja pitää edistää lisäämällä dialogia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja hallitusten kesken, ei sanelemalla ulkopuolelta.
Euroopassa on löydettävä uusia kasvun lähteitä. Työttömyyden kasvun salliminen ja inhimillisen pääoman hukkaaminen ovat huonoa ja erittäin kalliiksi tulevaa politiikkaa.
Avainkysymys on: miten saamme investoinnit ja työpaikat takaisin poliittisen agendan kärkeen? Talouden hallinnan sosiaalinen ulottuvuus merkitsee sitä, että EU:n ja hallitusten prioriteettina ovat finanssijärjestelmän lisäksi ihmiset, työpaikkoja luovat yritykset ja yhteiskuntamme tulevaisuutta rakentavat toimenpiteet.
Kasvua voidaan edistää syventämällä sisämarkkinoiden integraatiota, mutta samalla pitää vahvistaa yhteismarkkinoiden muita ulottuvuuksia. Sosiaaliset perusoikeudet on tunnustettava yhtä merkityksellisiksi kuin taloudelliset vapaudet ja talouden hallintaan liittyvät toimenpiteet.
Investointeja pitää kohdentaa koulutukseen, uusiin innovaatioihin, ja työpaikkoihin. Työurien pidentämisen tehokkain keino on työelämän laadun ja työpaikkojen innovatiivisuuden kehittäminen. Sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä. Uuden sosiaalisen agendan tarve onkin kiireellinen.
Näiden investointien toteuttamisessa julkisella sektorilla on tärkeä merkitys, mutta erityisesti on vahvistettava sosiaalidialogia ja kansalaisjärjestöjen roolia. Ilman konkreettisia ja riittävästi rahoitettuja toimenpiteitä Eurooppa 2020 strategian työllisyys-, koulutus-, köyhyys- ja innovaatiotavoitteet jäävät kirkkaasti saavuttamatta.