EAY:n hallitus linjasi valtionvelkapankin ja eurobondien puolesta ja palkansaajien hevoskuuria vastaan
EAY:n toinen hallituksen kokous toukokuisen Ateenan edustajakokouksen jälkeen pidettiin Brysselissä 19.-20.10.2011. Kokouksen tärkein poliittinen keskustelu koski valtionvelka- ja pankkikriisiä.
Kriisi on kärjistynyt lokakuun myötä pahemmaksi. Pankkien pääomittamista tarvitaan, ja EAY:n mielestä ainoastaan EKP:llä on tarpeeksi syvät taskut kriisin laukaisemiseksi. EAY kannattaa – ranskalaisten tavoin – erillisen valtionvelkapankin muodostamista EKP:n rinnalle sekä eurobondien käyttöönottoa lainanhoitokustannusten pienentämiseksi. Vakausrahastojen kasvattamista tai erillisen velkapankin perustamista ratkotaan EU:ssa lähiviikkoina. Komissio antaa eurobondeja koskevat ehdotuksensa loppuvuodesta. Komissio on sanonut ehdotusten kannustavan kestävään taloudenpitoon.
Kokouksessa keskusteltiin myös yleisemmin talouspoliittisesta linjasta. Velkakriisiin valittu ratkaisu palkansaajiin kohdistetusta hevoskuurista ei toimi. Mikäli kaikki EU-maat leikkaavat yhtäaikaisesti ja palkanmuodostukseen puututaan, leikataan myös ostovoimaa. Samanaikaisesti on huomattava, että EU-maista ainoastaan Saksalla ja jossain määrin Alankomailla on merkittävästi ulkomaankauppaa EU:n ulkopuolelle – loput maat, erityisesti euromaat, käyvät kauppaa lähinnä EU:n sisäisesti. Kokonaisuudessaan EU:ta voi siis tarkastella suljettuna taloutena, vaikka se koostuisikin yksittäisistä avoimista markkinatalouksista.
EAY:n kanta lokakuun alussa hyväksyttyyn talousohjauksen six-pack-lainsäädäntöpakettiin on erittäin kärkevä, vaikka EAY tukeekin talousohjauksen tiivistämistä. Uhka työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan puuttumisesta on kritiikin kärjessä. Riski ei koske pelkästään euroaluetta, vaan myös muita kriisimaita, kuten Irlantia, Unkaria ja Romaniaa.
EAY:n talvikoulua 7.-8. helmikuuta 2012 varten käytiin valmisteleva keskustelu. Tärkeimpiä kohtia EAY:n sihteeristön ehdotuksessa on 1) analyysi Eurooppaa koettelevan kriisin syistä ja seurauksista sekä taipumuksesta kääntyä sisäänpäin niin eurooppalaisittain kuin kansallisesti, 2) EAY:n vastaukset kriisiin eli eurooppalainen valtionvelkapankki ja eurobondit, ja 3) pohdintaa siitä, kuinka eurooppalaiset ratkaisut vaikuttavat palkansaajiin normaalisitovien tessien, yleissitovuuden ja lakisääteisen vähimmäispalkan kautta ja minkälaisia ratkaisuja ne tarjoavat ongelmiin. Keskustelussa pohjoismaiset kollegat nostivat esille sopimusautonomian. Enemmän vai vähemmän EU:ta -teemasta käytiin myös lyhyt keskustelu, mutta tultiin tulokseen, että tärkeintä on keskustella nyt sisällöstä ja uudesta suunnasta, eikä siitä onko kysymys integraation syvenemisestä vai löyhenemisestä.
Monti II -asetuksen ja lähetettyjen työntekijöiden direktiivin tulossa olevista komission ehdotuksista annettiin tiedoksi lyhyt päivitys. Monti II -asetus tulisi koskemaan lakko-oikeuden suhdetta sisämarkkinavapauksiin ja sen perustaksi esitetään yksimielisyyttä neuvostossa vaativaa artiklaa. Toimeenpanodirektiivin soveltamisalaksi ehdotetaan ainoastaan yli kuudeksi kuukaudeksi lähetettyjä työntekijöitä, mikä herättää kysymyksen siitä, sovellettaisiinko tällöin alle kuudeksi kuukaudeksi lähetettyihin työntekijöihin Rooma-asetusta. Ensireaktiot komissiolta tulleisiin tietoihin ehdotuksen sisällöstä ovat olleet kriittisiä tai vähintäänkin varovaisia. Oikeuspaikan valintaa koskeva Bryssel I -asetus, joka on tänä syksynä käsittelyssä Euroopan parlamentissa, liittyy myös asiaan.
Työaikadirektiivin uudistaminen ja neuvottelumandaatin myöntäminen oli kokouksen tärkein päätösasia. Neuvottelumandaatin muotoilusta määriteltiin jo EAY:n maaliskuun hallituksessa ja syyskuun työvaliokunta käsitteli tilannetta yksityiskohtaisemmin. Maaliskuun mandaatin sisältö päätettiin pitää sellaisenaan joistakin soraäänistä huolimatta.
Lisätietoja: Marianne Muona
STTK:n kv-asiantuntija (EU, EAY, ILO, TUAC)