EAY:ltä vaihtoehto nykymenolle
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön, EAY:n hallitus määritteli 19.-20.10. pidetyssä kokouksessa tulevia edunvalvontalinjauksia sekä vaihtoehtoja EU:n nykypolitiikalle. Molempia on toki valmisteltu jo aiemminkin, mutta nyt on tarkoitus terävöittää linjaa ja tuoda oma vaihtoehto entistä paremmin esiin. Erityisesti edunvalvontaa pohditaan edelleen joulukuun kokouksessa sekä helmikuussa järjestettävässä talvikoulussa.
EAY:n linjausten perusta on kolmessa pääkohdassa. Järjestö pitää talouden ohjaustoimia välttämättöminä, mutta haluaa korjata kansalaisten uskoa ja ostovoimaa heikentävän linjan kasvua ja työllisyyttä todellisuudessa tukevaksi. Ajankohtaisesta talouskriisistä selviytyminen puolestaan edellyttää solidaarisuutta taloudessa. Ehdoton perusasia on, että EAY ei voi hyväksyä palkanmuodostusjärjestelmiin puuttumista, eli työehtosopimusten solmiminen on edelleen säilytettävä työmarkkinaosapuolten oikeutena.
EAY on kriisin alkuvaiheista lähtien vaatinut taloudellista solidaarisuutta, joka tarkoittaisi investointeja helpottavia eurobondeja, finanssitransaktioveroa korjaamaan ainakin osittain keinottelun aiheuttamia vahinkoja, sosiaalisten rakennerahastojen varantojen ei-byrokraattista käyttämistä, veroparatiisien, veropetosten ja verokierron lopettamista sekä verokilpailun pysäyttämistä.
Käytännön elämä on osoittanut, että talouden ohjaamiseen tehtyjä säännöksiä käytetään raa’an säästöpolitiikan toimeenpanoon, pakottamaan jäsenmaat omaksumaan kohtuuttoman korkeat ja nopeat tavoitteet vajeidensa alentamiseksi ja leikkaamaan järjestelmällisesti sosiaalietuuksia, julkisia palveluja ja julkisia investointeja. EAY ei halua tämän käytännön leviävän, sillä pelkona on, että samalla pyrittäisiin hajautettuun ja koordinoimattomaan sopimiseen sekä siihen, että palkoissa joustettaisiin alaspäin, tavoitteena työntekijöiden ja ay-liikkeen neuvotteluaseman heikentäminen. Seurauksena saattaisi olla kilpailu palkkojen alentamisella maiden sisällä ja niiden kesken.
Selvää on, että ns. Troikan puuttuminen sopimustoimintaan ja palkanmuodostukseen Kreikassa, Italiassa ja muissa maissa on asia, jota ei voida hyväksyä.
EAY tulee käynnistämään kampanjan, joka kattaa kaikki jäsenjärjestöt ja sitä kautta koko Euroopan. Ensi vuoden puolivälissä käynnistyvillä toimilla halutaan seuraavan kahden vuoden aikana tuoda esiin niitä vaikutuksia, joita liian tiukalle vedetystä hevoskuurista seuraa ihmisille. Koska pelkkä ”ei” on osoittautunut tehottomaksi – vaikka sitä on tehostettu marssimalla eri puolilla Eurooppaa – tuodaan oma myönteinen vaihtoehto selkeästi esiin.
Ammattiyhdistysliike haluaa siis olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Kannattaa muistaa, että Euroopan tuottavuuden huippumaita ovat Pohjoismaat, joissa on myös korkea järjestäytymisaste ja joissa käytetään merkittävä määrä varoja sosiaalisen turvaverkon ylläpitämiseksi. Järkevällä yhteistyöllä ja toimivalla sosiaalisella vuoropuhelulla voidaan saada muuallakin Euroopassa aikaan tarvittavia ratkaisuja niin, etteivät ne kasvata juopaa kansalaisten ja päättäjien tai elinkeinoelämän välille.
Reijo Paananen toimii Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen EU-edustuston FinUnionsin asiantuntijana Brysselissä 2010-2013. Paanasen kirjoitus on julkaistu FinUnionsin uutiskirjeessä 23.10.2011.