Strategian tavoitteena on ohjata Maaseutualat STTK:n toimintaa ja sen kehittämistä niin, että liittojen sille asettamat tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin ja kattavasti. Strategia määrittelee Maaseutualat STTK:n tavoitteet, toiminta-ajatuksen, vision ja keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategia näyttää siis suunnan toiminnalle ja luo pohjan jäntevälle edunvalvontatyölle.
Maaseutualoilla käsitetään tässä yhteydessä niitä ammatillisia aloja, jotka liittyvät maatalouden tai metsätalouden harjoittamiseen, maaseudulla tuotettujen hyödykkeiden, palveluiden tai maaseudulta saatujen raaka-aineiden jalostamiseen tai näiden toimintojen tuki- ja neuvontapalveluihin.
1. Toimintaympäristö
Maaseutualojen toimintaympäristö on haasteellinen. Kullakin sektorilla on omia alakohtaisia haasteita. Näiden lisäksi on useita yhteisiä haasteita, jotka koskevat kaikkia aloja.
Maaseutualojen toimintaympäristö liittyy olennaisesti maaseutuun. On kuitenkin syytä huomioida, että metsä- ja elintarviketeollisuutta keskittyy paljon myös kaupunkiseuduille. Maaseudulla asuu tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa ihmistä ja kaupungeissa kolme miljoonaa. Muuttoliikkeestä huolimatta Suomi on edelleen hyvin maaseutumainen maa.
Koulutetun työvoiman saatavuus tulee tulevaisuudessa olemaan yksi keskeinen haaste, joka maaseutualoja kohtaa. Koulutuspaikoille ei ole riittävästi tulijoita, mikä johtuu osittain maaseutualojen imagosta. Maaseutualojen yleisesti alhainen palkkataso vähentää omalta osaltaan alan houkuttelevuutta.
Maaseutuelinkeinot kärsivät usein pitkistä ja huonoista maantieteellisistä etäisyyksistä. Tuotantoon liittyvät kuljetukset ja palvelu- ja neuvonta-ammateissa liikkuvat törmäävät usein yhteiskunnan perusinfrastruktuurin toimimattomuuteen tai puutteisiin. Erityisesti on syytä olla huolissaan alemman tieverkon kunnosta.
Nykyisillä resursseilla ei tarvittavaa palvelutasoa pystytä takaamaan. Lisäksi ilmaston lämpeneminen tulee vauhdittamaan liikenneverkon kulumista sekä asettaa haasteita ylläpidolle ja huollolle. Puukuljetusten osalta myös rataverkko on tärkeässä asemassa. Ratojen heikosta kunnosta johtuvat nopeus- ja painorajoitukset lisäävät yritysten logistiikkakustannuksia.
Raaka-aineen saatavuuden ongelmat heikentävät niin elintarvikeklusterin kuin metsäsektorinkin toimintaedellytyksiä. Kilpailukykyinen ja laadukas raaka-aine on yksi keskeinen tuotannon tekijä, jonka saatavuudesta riippuu tuhannet työpaikat Suomessa. Metsäsektorin puunsaatavuuden ongelmat ovat johtaneet tehtaiden ja tuotantolinjojen sulkemiseen.
Neuvonta ja julkiset palvelut
- Asiakkaiden eli maantalousyrittäjien määrä laskee, mutta vaatimukset palvelujentarjoajille kasvavat. Palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää myös palveluiden saatavuutta lähellä asiakkaita.
- Neuvontapalveluiden hinnoittelua tulee tarkistaa vastaamaan paremmin aiheutuvia kustannuksia.
- Neuvontapalveluiden tuottajia on useita, mikä asettaa haasteita yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
- Kotieläinjalostus, kasvinjalostus ja maataloustutkimus ovat maatalouden ja kotieläintuotannon peruspilareita. Näiden toimintojen ylläpito ja kehittäminen on tärkeää.
- Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen suurin haaste on ammattitaitoisen työvoiman saanti ja maatalouslomittajien osa-aikaisuuden vähentäminen.
Elintarviketeollisuus
- Elintarviketeollisuudelle ja sen henkilöstölle on suuri haaste, kun väestö siirtyy keskuksiin. Ammattitaitoisen väen muuttaessa kaupunkeihin työvoiman saanti voi heikentää pienten yksiköiden toimintaa. Uusi ympäristö, kaupungistuminen ja uudet elämäntavat muuttavat kuluttajan käyttäytymistapoja myös ruuan kulutuksessa mm. valmisruoka- ja puolivalmiiden tuotteiden kysyntä kasvaa.
- Maantalousyrittäjien määrän väheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia raaka-aineen saatavuudelle.
- Väestön ikääntyminen vaikuttaa tuotevalikoimaan ja lisää esimerkiksi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntää.
- Kaupan keskittyminen vaikuttaa hintakilpailuun ja alentaa tuottajahintoja.
- Kuluttajien tietoisuus on kasvussa. Yhä useampi kuluttaja tekee valintoja eettisyyden tai muiden arvojen pohjalta. On tärkeää pyrkiä vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin, jotta kotimainen säilyttää asemansa.
- Kauppojen omat merkit ovat usein ulkomailla valmistetut, mikä vähentää kotimaisen elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuuksia.
- Elintarviketeollisuudessa perätään jatkuvasti tehokkuuden nostamista. Samaan aikaan on tarve korostaa tuotteiden ekologisuutta ja eettisyyttä. Nämä kaksi asiaa eivät aina kohtaa toisiaan, mikä näkyy esimerkiksi keskustelussa geeniruo´asta.
- Kauppa saa keskittymisellä liikaa valtaa ja voimaa hintaneuvotteluissa suhteessa elintarvikkeiden raaka-aineen ja siitä tehtävään tuotteen hintaan. Pienet elintarviketoimittajat eivät pääse kaupan hyllyille tai se on ainakin erittäin vaikeaa.
- Tuotantolaitosten koko kasvaa. Suuret yksiköt ovat haavoittuvia esimerkiksi sairausepidemioiden vuoksi, jotka voivat katkaista koko tehtaan toiminnan.
Metsäsektori
- Valtioneuvosto on laatinut Kansallinen metsäohjelman 2015. Ohjelman päämääränä on lisätä hyvinvointia hyödyntämällä metsiä monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ohjelman tavoitteena on lisätä kotimaista puunkäyttöä 10–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsäalalle tulisi lisää työpaikkoja 5 000 hengelle verrattuna tilanteeseen, jossa ohjelman toimenpiteitä ei olisi käytössä.
- Venäjän puutullit voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa koko metsäsektorin toiminnalle, mikäli korvaavaa raaka-ainetta ei saada liikkeelle kotimaisista metsistä.
- On pohdittava eri puulajien käyttöä ja niiden roolia teollisuudessa, eri korjuumuotojen käyttökelpoisuutta ja lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tarpeita.
- Bioenergian lisäämiseen on kasvavia paineita niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Samalla nousee huoli metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuudesta. Suomen on löydettävä oikea tasapaino eri tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Metsäsektorin tärkeä tuotannontekijä on energia. Edullinen energian saatavuus on turvattava.
- Ympäristöjärjestöillä on paljon valtaa suhteessa mediaan ja kuluttajiin. Vuorovaikutus ympäristöjärjestöjen kanssa on tärkeää.
2. Toiminta-ajatus ja visio
Toiminta-ajatus
Maaseutualat STTK:n toiminta-ajatus on vahvistaa maaseutualoilla työskentelevien palkansaajien ja yrittäjäjäsenten yhteiskunnallista edunvalvontaa, yhteenkuuluvuutta ja ammatillisuutta, edistää maaseutualojen toimintaympäristöä sekä työllisyyttä Suomessa.
Visio
Maaseutualat STTK:n päämääränä on elinvoimaiset maaseutualat, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Maaseutualoilla olevat työpaikat ovat houkuttelevia ja niiden tulevaisuus on tukevalla pohjalla.
3. Tavoitteet
Maaseutualat STTK:n toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamiseksi on asetettu seuraavat tavoitteet:
1) Metsäsektorin ja elintarviketeollisuuden kotimaiset raaka-ainetarpeet on turvattava
2) Koulutuspolitiikassa on huomioitava maaseutualojen työtehtävien vaatimuksia ja alan jatkuvaa muutosta. Koulutus on saatava vetovoimaiseksi ja nuoria on houkuteltava alalle.
3) Tuotetaan parempia neuvontapalveluita, jotka vastaavat maaseutuelinkeinojen ajankohtaisiin tarpeisiin.
4) Palkkausta ja työskentelyolosuhteita pitää kehittää sellaisiksi, jotka takaavat maaseutualojen houkuttelevuuden uravaihtoehtona.
5) Alueiden kehittämisen strategioissa ja valtioneuvoston erityisohjelmissa on huomioitava maaseutu ja sen kehittämisen tarpeet.
6) Maaseudun ymmärtämistä tulee lisätä ja imagoa parantaa. Maaseudusta on luotava todellisuuteen perustuva kuva, joka pitää sisällään maaseudulla työskentelyn ja asumisen mielekkyyden.
7) Liikenneverkoston kuntoon ja ylläpitoon pitää kiinnittää huomiota. Samoin tietoliikenneyhteydet pitäisi toimia kaikkialla Suomessa.
8) Suomalaisen ruuan markkinaosuutta on nostettava ja suomalaisen ruokatuotannon toimivuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.
4. Keinot
Yleistä
- Vaikutetaan koulutuspolitiikkaan.
- Vaikutetaan tulopolitiikkaan eri tavoin.
- Lisätään perusväylänpidon ja yksityisteiden rahoitusta.
- Rakennetaan toimiva vuoropuhelu ympäristöjärjestöjen kanssa.
- Jaetaan ja välitetään oikeaa tietoa esim. mainoskampanjoilla.
Ohjelmatyö
- Huolehditaan maaseutupolitiikan jatkuvuudesta uutta maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja selontekoa sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa KOKO:a laadittaessa.
- Osallistutaan kansalliseen Ruoka-Ohjelmaan.
Sektorikohtaiset keinot
- Toteutetaan kansallisen metsänohjelman tavoitteet: huolehditaan metsäteollisuuden ja metsätalouden kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä, lisätään metsien ilmasto- ja energiahyötyjä, turvataan metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt, edistetään metsien käyttöä kulttuurin ja virkistyksen lähteenä sekä vahvistetaan metsäalan osaamista ja hyväksyttävyyttä
- Kehitetään neuvontajärjestöjen yhteistyötä.
- Kehitetään maatalousyrittäjien palveluita.
- Nostetaan maatalouden kannattavuutta.
- Vaikutetaan sektorikohtaisesti EU- ja Pohjoismaisen tason päätöksentekoon.
- Lisätään lähiruuan saatavuutta vähittäiskaupoissa.
- Kehitetään elintarviketeollisuutta ja sen tuotevalikoimaa seniorikansalaisille samalla tavoin, kuin mitä on tehty lasten ruokien suhteen.
- Pidetään kiinni pienistä tuotantolaitoksista ja lähiruokatoimituksista.
5. Maaseutualat STTK:n toiminnan kehittäminen
Maaseutualat STTK:n tulee edelleen säilyttää puoluepoliittisesti sitoutumaton lähestymistapansa, joka edustaa laajasti maaseutualoilla työskentelevien toimihenkilöiden kenttää.
Maaseutualojen tulee tehdä määrätietoista imagon rakennustyötä STTK:n sisällä ja STTK:n ulkopuolella. Maaseutualojen ääni tulee kanavoida yhteistyöryhmän kautta ulospäin. Tässä tarkoituksessa Maaseutualat STTK:
- Antaa julkisuuteen tiedotteita ja kannanottoja ajankohtaisista asioista
- Vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin omien tavoitteidensa edistämiseksi
- Järjestää vuosittain 1-2 seminaaria ajankohtaisista kysymyksistä
- Yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa Maaseutualat panostaa erityisesti vaikuttamiseen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä YTR:ssä
- Tekee yhteistyötä muiden sidosryhmien kuten MTK:n, SAK:n ja AKAVA:n kanssa.