Euroopan Talous- ja sosiaalikomitean täysistunto 16.-17.2.2011
Talous – ja sosiaalikomitean täysistunto sai vieraaksi alueiden komitean puheenjohtajan Mercedes Bresson. Bresso antoi katsauksen talouskriisin vaikutuksista alueille, ja kertoi tulevan koheesiopolitiikan kehittämisestä (uusi ohjelma 2014 - 2020) ja alueiden komitean roolista. Sekä Bresso että ETSK:n puheenjohtaja Nilsson korostivat komiteoiden hyvän yhteistyön jatkamista ja mahdollisten uusien yhteistyömuotojen käyttöön ottoa. Tällä hetkellä komiteat jakavat paitsi toimitalon ja kokoushuoneet, myös esim. käännöspalvelut ja logistiikkapalvelut.
Komitea hyväksyi lausunnon Pankkien kriisinratkaisurahastot (komission tiedonanto). ETSK:n mielestä veronmaksajien varoja ei enää pitäisi käyttää pankkien tappioiden kattamiseen, ja kannattaa kansallisista pankkien kriisinratkaisurahastoista koostuvan verkoston perustamista. Jäsenvaltioiden pitäisi sopia etukäteen yhteisten menetelmien ja yhtenäisten sääntöjen käyttöönotosta kilpailun vääristymisen välttämiseksi. Nykyisistä toimista saa päinvastaisen kuvan. Sangen monet jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön tai suunnittelevat ottavansa käyttöön verotustoimenpiteitä täydentääkseen laihoja talousarvioitaan tai vahvistaakseen markkinoitaan.
Kaikki kansalliset ja kansainväliset viranomaiset painostavat pankkialaa helpottamaan tilannetta ja lisäämään reaalitalouden luotottamista. Uudet vakavaraisuussäännöt, uudet pääomavaatimukset ja uudet verot ovat välttämättömiä, mutta viranomaisten on pyrittävä löytämään järkevä tasapaino kansallisen talousarvion ja reaalitalouden vastakkaisten tarpeiden välillä. ETSK katsoo, että komission pitäisi tehdä perusteellinen arviointi maksujen ja pankkien kriisinratkaisurahastojen kasautuvista vaikutuksista.
Komitea hyväksyi lausunnon Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi (komission tiedonanto). ETSK on tyytyväinen komission tiedonantoon ja katsoo rahoitusmarkkinoiden uuden sääntelyn olevan välttämätön keino kestävän talouden aikaan saamiseksi. Valitettavaa on, että ongelma on jäänyt taka-alalle, eikä asia vaikuta enää olevan jäsenmaiden yhteinen ensisijainen tavoite.
Olisi tärkeä saada aikaan kansainvälinen sopimus. Samalla on tarpeellista viedä EU:n oma prosessi nopeasti ja myönteisesti loppuun kansainvälisistä sopimuksista riippumatta. ETSK odottaa valmisteluvaiheessa olevia toimenpiteitä – kuten rahoitusmarkkinadirektiivin suunniteltua tarkistusta – jotka ovat tärkeitä markkinoiden vakauden ja avoimuuden sekä investoijien luottamuksen varmistamiseksi. Komission pitäisi käynnistää perusteellinen tutkimus ehdotuksesta perustaa rahoituspalvelujen käyttäjiä suojeleva viranomainen.
Komitea hyväksyi lausunnon Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen (komission tiedonanto). ETSK:n mielestä talouspolitiikan koordinointia on yhtenäistettävä ja talouden ohjausjärjestelmää vahvistettava. Nykyinen talouskriisi on asettanut Euroopan unionin ja erityisesti talous- ja rahaliiton taloudellisen, sosiaalisen ja myös poliittisen kestävyyden kovalle koetukselle, sekä tuonut esiin jäsenvaltioiden heikon koordinointikyvyn. Lisäksi eräiden jäsenvaltioiden huomattava julkinen velka – joka johtuu ainakin osittain laajoista pankkien pelastustoimista – jarruttaa julkisia investointeja ja heikentää sosiaalimenojen kestävyyttä.
ETSK toivoo, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisessa kiinnitetään yhtä lailla huomiota sekä vakauden että uutta työllisyyttä luovan kasvun vaatimuksiin. Tulevien sääntöjen on perustuttava yhteiseen epäonnistumisten analyysiin, kuten vakaus- ja kasvusopimuksen tehottomaan soveltamiseen sekä siihen, ettei Lissabonin strategian tavoitteita ole saavutettu.
ETSK huomauttaa, että tammikuun 1. päivästä 2011 lähtien on otettu käyttöön EU ohjausjakso määrittelemättä etukäteen prosessissa sovellettavia sääntöjä ja sisältöjä. Kansalaisia edustavien toimielinten (parlamentti ja komiteat) rajallinen osallistuminen talouden ohjausjärjestelmästä käytävään keskusteluun ja uuden ohjausjärjestelmän soveltamiseen uhkaa johtaa kansalaisten epäluottamuksen kasvuun EU:ta kohtaan. Tämän vuoksi on hyväksyttävä BKT:n ohella joukko muita asianmukaisia indikaattoreita, joissa voidaan ottaa huomioon sosiaaliset ja ympäristöä koskevat saavutukset ja tappiot ja jotka heijastavat näin kansalaisten todellisia huolia.
Huomion kiinnittäminen yhä enemmän työmarkkinaosapuolten työehtosopimusneuvotteluihin etenkin euroalueella, jossa jäsenvaltiot eivät voi enää käyttää devalvointia, johtaa siihen, että ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen suhteista tulee komission muotoileman strategian kiinteä osa. Yhtenä ratkaisuna voisi olla makroekonomisen vuoropuhelun nykyistä tiiviimpi ja tavoitteellisempi käyttö, sillä sen avulla hallitukset ja työmarkkinaosapuolet voisivat yhdessä arvioida tehokkaasti EU:n taloudellista tilannetta ja toimia tiiviissä yhteydessä kansallisella tasolla käytävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kanssa. ETSK toivoo, että Euroopan talouspolitiikkojen koordinointi olisi ainakin euroalueen maiden osalta ensimmäinen askel kohti todellista yhteistä talouspolitiikkaa ja finanssipolitiikkojen koordinointia.
Lisätietoja Leila Kurki
ETSK:n verkkosivut
Katso myös Leila Kurki komitean varapuheenjohtaja Anna Maria Darmannin haastattelussa: