EU:n talous- ja sosiaalikomitean täysistunto 4-5.5.2011

1. Työ-, sosiaali- ja tasa-arvokomissaari Laszlo Andor

Komitean tämänkertaisen täysistunnon vieraana oli unkarilaiskomissaari, ay-taustainen Laszlo Andor. Hän oli huolissaan erityisesti nuorisotyöttömyydestä. Se on pahentunut jyrkästi pari vuotta sitten alkaneen talouskriisin myötä, mutta kehitys ei ollut myönteistä edes sitä edeltäneenä hyvänä kautena. Kysymykseen kiinnitetään huomiota esimerkiksi EU:n talouspolitiikan menettelyjen yhteydessä. Lisäksi hän otti paljon esille työmarkkinoiden toimivuuden eri näkökulmista. Komissiosta on tulossa tiedonanto elinikäisestä oppimisesta, kehitteillä on ”eurooppalainen taitojen panoraama” ja vapaiden työpaikkojen seurantajärjestelmä.
 
Komissaari painotti, että europaktisopimuksen yhteydessä työmarkkinajärjestöillä tulisi olla selvä rooli, kun palkkakustannusten, tuottavuuden ja yksikkötyökustannusten kehitystä seurataan. Paktin toteuttamistapa on vielä pitkälti auki.  Valkoinen kirja eläkkeistä on tulossa syksyllä ja se sisältää käytännön toimenpide-ehdotuksia. Työsuojelupuolelta on tulossa mm. hankkeita tuki- ja liikuntaelinten sairauksien torjumiseksi, elektromagneettisesta säteilystä ja tupakansavulle altistumisesta. EU:n tavoite innovaatiounionin luomiseksi sisältää myös sosiaaliset innovaatiot.
 
Jostain syystä Laszlo Andor ei puheessaan ottanut esille vaikeimpia hankkeitaan, kuten esimerkiksi työaika- ja lähetettyjen työntekijöiden direktiivejä.
 
2. Hyväksyttyjä lausuntoja  - esimerkkejä:     
 
2.1. Kausityöntekijät
 
Komiten suhtautuu yleisesti myönteisesti komission viime kesänä antamaan direktiiviehdotukseen. Sen mukaan kausityöntekijöiden maahantulomenettelyjä yhtenäistettäisiin ja yksinkertaistettaisiin mm. antamalla yhdistetty työ- ja oleskelulupa oikeuttaen 6 kk mittaiseen vuosittaiseen työskentelyyn. Komitea kaipaa direktiiviin kuitenkin terästystä. Näihin kausityöntekijöihin on sovellettava työntekomaan lakeja, mutta sosiaaliturva asioissa ei kohtelua rinnastettaisi kotimaisiin työntekijöihin kuin siinä tapauksessa, että maiden välillä on 2-välisiä sosiaaliturvasopimuksia.
 
Komitea kannattaa sitä, että maahantulohakemusta ei myönnetä, jos työnantajaa on rangaistu pimeästä työstä. Tälle epäämisperusteelle tulisi olla silti takaraja. Jäsenmailla tulee olla oikeus torjua hakemukset myös heikon työmarkkinatilanteen perusteella. Kausityöntekijälle myönnettevän oleskeluluvan pituus saisi olla kansallisesti päätettävä asia komission ehdottaman 6 kk takarajan sijasta.
 
2.2. Direktiivi yritysten työntekijöiden sisäisistä siirroista
 
Komitea suhtautuu periaatteessa myönteisesti komission ehdotukseen, jolla helpotettaisiin EU:n ulkopuolisista maista johtajien, asiantuntijoiden ja korkeakoulutettujen harjoittelijoiden siirtämisestä tilapäisesti unionin alueelle. Direktiivi kaipaa kuitenkin paljon korjaamista. Sitä valmistellessa ei kuultu ollenkaan työmarkkinajärjestöjä, vaikka valmistelusta vastasi meppiaikoinaan ”avoimuuden airueena” nimitetty ruotsalaiskomissaari Cecilia Malmström.  Ehdotus voisi heikentää EU:n asemia WTO:n palvelukaupan neuvotteluissa. Sen myötä ei toteudu työntekijöiden tasa-arvoinen ja syrjimätön asema, koska työlakeja tarvitsisi soveltaa vain osin. Direktiivin määritelmät ovat myös epäselviä, etenkin ”asiantijaksi” voitaisiin käsittää melkein mikä työntekijä tahansa. Esityksen pohjalta syntyisi kummallinen tilanne, kun yksi jäsenmaa saisi toimivallan myöntää oleskelu- ja työlupia toisen jäsenvaltion alueelle. 
 
2.3. Julkiset hankinnat ja EU:n ulkopuoliset yritykset
 
EU on avannut yli 80 % markkinoistaan kv. kilpailulle, mutta maailman suuret muut taloudet vain 20 %. Unionin ulkopuoliset yritykset voivat toimia hyvin EU:n alueella, mutta kauppakumppaneiden markkinat ovat suljettuja etenkin aluetasolla. Sulkevia rajoituksia eurooppalaisyrityksille on mm. Kiinassa, Venäjällä, Brasiliassa, USA:ssa ja Japanissa.
 
Komitean mukaan nykytilanne ei voi enää jatkua, vaan on sovellettava vastavuoroisuutta. Tulee harkita ulkopuolisten yritysten markkinoille pääsyn rajoittamista kohdennetusti, jotta kauppakumppanit avaavat omat markkinansa. EU:n varoista rahoitettavat hankinnat tulee sulkea niiden maiden yrityksiltä, jotka eivät itse noudata avoimuutta. Markkinoiden avoimuuden lisäksi tulee puuttua yritysten saamiin valtiontukiaisiin.
 
2.4. Makrotalouden epätasapainot euroalueella
 
Komitean mukaan talous- ja rahaliitossa julkistalouksien tasapainon lisäksi olisi tullut seurata ja puuttua kilpailukykyeroihin. Ne eivät ole vähentyneet ollenkaan liiton olemassa olon aikana parin vuoden takainen rahamarkkinakriisi toi piilleet ongelmat esiin. Jäsenmaiden mahdollisten epätasapainojen tehostetun seurannan indikaattorit ja tulostaulut ovat sinänsä kohdallaan, mutta niitä tulisi täydentää. Tulostaulussa olisi oltava taloudellisia, mutta myös rahataloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita. Komitea pitää erityisen tärkeänä alkaa valvoa pankkien luotonannon kohtuutonta kasvua.  Erilaiset ”kuplat” – kuten asuntomarkkinoilla – ovat aiheuttamillaan ylikierroksilla saaneet aikaan niin epätasapainoa kuin kilpailukyvyttömyyttä. Suhdannevaihteluita ruokkivien toimenpiteiden sijasta tulee painottaa rakenteellisia, pitkän aikavälinen toimenpiteitä. Unioni- ja etenkin euromaiden vahvistuvan talouspolitiikan yhteensovittamiseen on saatava mukaan myös kansalaisyhteiskunta
 
3. Muuta

Komiteasta saa lisätietoja sen kotisivulta http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.fi.home tai suomalaisilta palkansaajajäseniltä reijo.paananen@sak.fi , leila.kurki@sttk.fi ja markus.penttinen@akava.fi